Pekka Granqvistin suurtyö alkaa olla valmis - pian 627 kuntavaakunaa löytyy Kuntatalolta
Kuntatalon vaakunakujalta löytyvät pian kaikkien Suomen kuntien vaakunat. Osa vaakunoista on luovutetusta Karjalasta ja kuntaliitosten takia poistuneiden kuntien, kuten vaakunamestari Pekka Granqvistin osoittama Huopalahden kunnan vaakuna. Huopalahti liitettiin Helsingin kaupunkiin 1946. Kuva: Ville Palmu.
Moni Kuntatalolla Helsingin Kalliossa vieraillut on käynyt myös ns. vaakunakujalla. Sen seinille on kiinnitetty 624 kaupunkien ja kuntien vaakunaa. Pian kokoelma on täydellinen, kun kolmen puuttuneen luovutettuun Karjalaan jääneen maalaiskunnan muistovaakunat saavat paikkansa seinillä.
Koiviston, Käkisalmen ja Sortavalan maalaiskuntien vaakunat hyväksyttiin tiistaina Kuntatalolla järjestetyssä tilaisuudessa osaksi vaakunakokoelmaa. Vaakunat eivät ole virallisia vaakunoita, vaan muistovaakunoita, jotka on suunniteltu pitäjänseurojen viirien ja muiden virikkeiden mukaan heraldisesti edustaviksi.
Kuntatalon vaakunakokoelman on koonnut Pekka Granqvist. Hänen projektinsa alkoi vuosia sitten Kuntatalon remontin yhteydessä, jolloin seinillä olleet silloiset parisataa vaakunaa olivat menossa roskiin.
– Pelastin ne. Eläkkeelle päästyäni ryhdyin keräämään puuttuvia vaakunoita, Granqvist muistelee.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Haastavaksi vaakunoiden kerääminen muodostui, kun eteen alkoi tulla lopetettuja kuntia, jotka saivat oikeuden omaan vaakunaan vasta vuonna 1949.
– Kaikki toki tiedämme, että esimerkiksi Helsingissähän oli Kulosaaren kunta, Haagan kauppala ja Oulunkylän kunta. Ne liitettiin Helsinkiin 1940-luvun puolivälissä, eikä niillä ollut vielä vakiintuneita vaakunoita.
– Mutta erilaisen kotiseututoiminnan ja viirien avulla pystyimme laatimaan näillekin vaakunan, Granqvist kertoo.
Tärkeänä tekijänä muistovaakunoiden tekemisessä on ollut heraldikko Tapani Talari.
– Kyllä siinä tarkkana on saanut olla. Kaikista vaakunoista on laadittu heraldiset perustelut. Vaakunat liittyvät vahvasti kotiseututoimintaan, Tapani Talari pohtii.
– Kokoelma on ainutlaatuinen ja arvokas ja olen ylpeä siitä, että meillä täällä Kuntatalolla on nyt täydellinen kokoelma, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kuvailee.
Etenkin menneiden aikojen kuntien ja kauppaloiden vaakunat herättävät katsojissa kiinnostusta, mutta oma lukunsa on vielä luovutetun Karjalan vaakunakokoelma.
– Karjalaisten pitäjien muistamisen kannalta on hienoa, että jokaisen pitäjän yhteyteen on liittää vaakuna. Menetetyt kotikonnut elävät vaakunassa. Luovutetun alueen jokaisen vaakunan symboliikasta löytää jotakin juuri sitä pitäjää koskettavaa, kuvailee Karjalaisten Pitäjäyhdistysten Liiton Anu Kekki.
Pitkään Kuntaliiton toiminnassa mukana ollut Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen nostaa esille paikallisuuden merkityksen.
-Tässä ajassa juurien löytäminen ja elossa pitäminen on ensiarvoisen tärkeää. Vaikka maailma globalisoituu ja Eurooppa yhdentyy, paikallisidentiteetin vahvistuminen liittää meidät omaan ja sukumme seutuun ja historiaan, Kietäväinen sanoi.
Kipsivedokset nyt hyväksytyistä Koiviston, Käkisalmen ja Sortavalan maalaiskuntien vaakunoista kiinnitetään Kuntatalon seinille myöhemmin.
Tämä on niin hieno teko Pekka Granqvist! Hienoa, että tukea löytyi tarpeeksi projektin maaliin viemiseksi.