Valiokunta-podcast: Peruskouluilla on edessään dramaattinen muutos – ”Sen ohi nukkuminen on aika vaikeaa”
Oppilasmäärän putoaminen merkitsee yleensä myös kouluverkkotarkastelua. Kouluverkkoasiat ovat usein raskaita ja hankaliakin, ja niihin liittyy tunteita niin asukkailla kuin päättäjillä. - Mutta siihen ei saisi tässä tilanteessa sortua, ettei usko faktatietoihin, eli siihen, että jos paikallisesti syntyvyysluvut ovat pitkään olleet alhaisia, kyllä niitä kannattaa huolella arvioida, Mari Sjöström sanoo. Kuva: Marko Pekkanen
Suomessa syntyy kymmeniä tuhansia lapsia vähemmän kuin vielä viime vuosikymmenen alussa.
Muutos tulee näkymään peruskoulussa esimerkiksi siten, että ennusteen mukaan vuonna 2030 peruskouluikäisiä on 80 000 vähemmän kuin nyt. Kuntaliiton maaliskuussa julkaiseman selvityksen skenaarioista synkimmässä vähenemä olisi jopa 120 000.
Syynä kehitykselle ei ole hedelmällisessä iässä olevien määrän aleneminen, MDI:n väestöntutkija Rasmus Aro sanoo.
-Meillä käytännössä pitäisi syntyä yhtä paljon kuin 2010-luvun alussa, mutta meillä syntyy 15 prosenttia vähemmän kuin 2010-luvun alussa. Muutos ei linkity väestörakenteen kehitykseen vaan siihen, minkälaisia valintoja suomalaiset tekevät.
Kyseessä on yhteiskunnallinen muutos, sanoo Kuntaliiton perusopetuksen erityisasiantuntija Mari Sjöström.
Kehitys vaihtelee suuresti erilaisten kuntien kesken. On kuntia, joissa kehitys näyttää hyvältä, ja toisaalta on kuntia joissa 2010-luvulta lähtien puolet ikäluokasta on vähentynyt.
-On tärkeä muistaa, että nämä kaikki eivät ole pieniä kuntia, vaan siellä on myös kehyskuntia, Mari Sjöström sanoo.
Perusopetuksen järjestämisen näkökulmasta kyse on isoista asioista, joihin yksittäisen kunnan on vaikea vaikuttaa.
-Tästä pitäisi käydä hyvin laajaa yhteiskunnallista keskustelua: miten tähän voitaisiin vaikuttaa? Yksi mittari hyvinvointiyhteiskunnassakin on se, että meille syntyy lapsia, meillä on perheitä ja meillä panostetaan lapsiin ja nuoriin, Mari Sjöström sanoo.
Syntyvyyden muutos vaikuttaa aaltomaisesti, ja oppilasmäärän muuttuminen – suhteessa nykyhetkeen vielä dramaattisemmin – on edessä yläkoulussa.
-Luonnollisesti tämä tulee heijastumaan yläkoulun jälkeen toiselle asteelle. Jos mietitään palveluiden järjestämistä, tämä voi johtaa aika vaikeisiin keskusteluihin siitä, missä säilyy lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen mahdollisuus.
Myös tästä tulisi käydä keskustelua, Mari Sjöström sanoo.
-Jos mennään kuntapäätöksenteon puolelle, nyt on hyvä hetki lähteä miettimään, mihin suuntaan me peruspalveluja kehitämme.
Kouluverkkoasiat ovat usein raskaita ja hankaliakin, ja niihin liittyy tunteita niin asukkailla kuin päättäjillä.
-Mutta siihen ei saisi tässä tilanteessa sortua, ettei usko faktatietoihin, eli siihen, että jos paikallisesti syntyvyysluvut ovat pitkään olleet alhaisia, kyllä niitä kannattaa huolella arvioida. Tämä on yhteiskunnallinen muutostilanne, johon on hyvä sopeutua, Mari Sjöström sanoo.
Klikkaa tästä ja kuuntele Valiokunta SoundCLoudissa, Spotifyssa, iTuneissa tai Suplassa
