Valtion päätös leikata teattereiden, museoiden ja orkesterien valtionosuuksista näkyy ja tuntuu lisääntyvissä määrin
Merikeskus Vellamossa kotiaan pitävät Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo, Merivartiomuseo ja Kotkan kulttuuri- ja tapahtumapalvelut. Tämän vuoden näyttely (19.4.-29.9.), Oceanista – muoti ja meri, keräsi puoleensa vieraita eri puolilta Suomea. Kuva: Heli Sorjonen, Suomen kansallismuseo
Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa vuosittain valtionosuuksia taide- ja kulttuurilaitoksille.
Vajaan 150 miljoonan euron valtionosuudesta 65 miljoonaa euroa ohjautuu kuntien omistamille teattereille, museoille ja orkestereille.
Leikkaukset tuntuvat todella vahvasti myös Kotkassa, myöntää kaupunginvaltuutettu Leena Griinari (vihr.).
Kulttuurikaupunkina tunnettu Kotka on Kouvolan ohella toinen Kymenlaakson maakunnan keskuksista.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Kotkassa on vahva poliittinen tahtotila säilyttää kulttuurilaitokset ja tukea niitä, Griinari kertoo.
Kotka ei ole yksin kulttuurikohteita koskevien rahoitushaasteiden kanssa, vastaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee.
– Leikkaukset kohdistuvat erityisesti sinne, missä on pääosa valtionosuusrahoitteisista museoista, teattereista ja orkestereista, eli pääkaupunkiseutuun ja maakuntakeskuksiin. Isot keskuskaupungit kantavat isoimman vastuun, Selkee sanoo.
Valtion kulttuurisäästöjen vaikutukset ulottuvat käytännössä kaikkialle Suomessa.
– Keskuskaupungit huolehtivat myös ympärillä olevien kuntien kulttuuritarjonnasta.
Johanna Selkee huomauttaa, että jokaisen kaupungin on mietittävä omista lähtökohdistaan, miten tässä tilanteessa toimitaan.
Hänen mukaansa kyse on poliittisen tahdon lisäksi käytännön mahdollisuuksista, miten voidaan tukea omaa vos-rahoitteista kulttuuritoimintaa.
Selkee lisää, että kuntiin kohdistuu valtion suunnalta uudenlaisia talouspaineita monelta eri suunnalta, esimerkiksi nuoriso- ja liikuntapalveluita koskien. Helppoja päätöksiä ei ole tiedossa, myöntää Selkee.
Paljon kunnallista toimintaa
Osana valtiontalouden säästötoimia ja hallitusohjelman toteuttamista ministeriö aikoo leikata taide- ja kulttuurilaitosten valtionosuuksia lähes 11 miljoonalla eurolla.
Kuntaliitto tiedotti keskiviikkona, että edellä mainittu leikkaus tulee koskemaan nimenomaan myös kuntien omistamia teattereita, museoita ja orkestereita.
Musiikin valtionosuutta saavista toimijoista 52 prosenttia, muun esittävän taiteen (teatteri, tanssi sirkus) toimijoista 13 prosenttia ja museoista 56 prosenttia on kunnallisia.
Jos säästöt muutetaan laskennallisiksi henkilötyövuosiksi, esittävän taiteen ja muusikin alalla tämä tarkoittaa 174,5 henkilötyövuoden vähennystä, museoalalla vähennys on 80,9 henkilötyövuotta.
Kuntaliitto on tiedotteen mukaan huolissaan valtionosuusrahoitukseen tehtyjen leikkausten pysyvistä vaikutuksista.
– Säästötoimien vaikutukset tulevat näkymään toiminnan ja henkilöstön määrän vähentymisenä, luultavasti erityisesti maakunnissa, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee.
– Leikkaukset osuvat suoraan kulttuuritarjonnan ytimeen: maakuntien taide- ja kulttuurilaitoksiin, jotka ovat keskeisiä taiteen ja kulttuurin ammattimaisen saatavuuden turvaajia eri puolilla Suomea. Teatterit, orkesterit ja museot palvelevat paitsi omaa paikkakuntaansa, myös alueellisesti ja kansallisesti, ja ne työllistävät alan ammattilaisia. Näiden laitosten ansiosta paikkakunnille on syntynyt muutakin toimintaa, kuten tapahtumia, festivaaleja sekä muuta luovaa toimintaa ja tiloja.
Lisäksi tiedotteessa kerrotaan, että kuntien ja valtion yhteistyön avulla on tähän asti ylläpidetty laajaa taide- ja kulttuurilaitosten verkostoa eri puolilla maata. Sekä valtio että kunnat ovat yhdessä vastanneet taide- ja kulttuuriorganisaatioiden perusrahoituksesta. Kunnat rahoittavat omia ja yksityisten omistamia valtionosuutta saavia teattereita, museoita ja orkestereita lähes 200 miljoonalla eurolla vuosittain.
Hallitusohjelman pohjalta laaditun kulttuuripoliittisen selonteon keskeisenä tavoitteena on turvata kulttuurin tulevaisuus. Kuntaliiton mukaan selonteon ehdotusten ja nyt tehtyjen päätösten välillä on ristiriita: valtiovallan on pidettävä kiinni omasta rahoitusvastuustaan.
