Viisitoista hanketta valittiin metropolitutkimuksen ohjelmaan
Kuva: Ville Miettinen
Metropolialueen korkeakoulujen, kaupunkien sekä kahden ministeriön välisen Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka -ohjelman ohjausryhmä on valinnut vuosina 2017 ja 2018 rahoitettavat uudet kaksivuotiset tutkimus- ja kehittämishankkeet.
Mukana on tutkimushankkeita osallistuvasta budjetoinnista pyöräilyn kautta päiväkotien viherpihojen hyvinvointivaikutuksiin.
– Kaikki ensi vuoden alussa käynnistyvät hankkeet ja niiden aiheet ovat ohjelman puitteissa uusia. Pääosa hankkeista on perustutkimusta sekä kehittämistoimenpiteitä yhdisteleviä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteishankkeita, kertoo tutkimus- ja yhteistyöohjelman koordinaattori Jussi Kulonpalo.
Hankkeiden yhteenlaskettu rahoitus kahdelle vuodelle on noin 2 miljoonaa euroa, kun huomioidaan hankkeiden toteutuspaikkojen omavastuuosuudet.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Metropolialueen kestävän kasvun haasteet ja mahdollisuudet -teemaisen ohjelman keskeisenä tehtävänä on rahoittaa monitieteistä, metropolialueen erityispiirteistä lähtevää kaupunkitutkimusta sekä siihen tukeutuvaa kehittämistoimintaa kilpaillun hankerahoituksen kautta.
Ohjelmaan osallistuvat Helsingin yliopisto, Hanken Svenska handelshögskolan, Diakonia-, Metropolia-, Haaga-Helia-, Arcada-, LAUREA-, LAMK-, HAMK- ja HUMAK -ammattikorkeakoulut, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Lahden kaupungit sekä ympäristöministeriö ja valtiovarainministeriö.
Valitut 15 hanketta ovat:
Professori Sami Moisio, Helsingin yliopisto ja Metropolia ammattikorkeakoulu: Urbaanin yhteiskehittämisen mallit – Tutkimuksen ja monialaisen toimijuuden parhaat käytänteet kaupunkitiedon ja -suunnittelun kehittämisessä.
Senior Research Fellow Shuhua Liu, Yrkeshögskolan ARCADA: Intelligent Methods and Models for Mining Community Knowledge: Enabling enriched Understanding of Urban Development in Helsinki Metropolitan Region with Social Intelligence.
Yliopettaja Soile Juujärvi, Laurea-ammattikorkeakoulu: Sun Idea – osallistuva budjetointi kaupunginosakehittämisessä.
Professori Ilse Julkunen ja Aija Kettunen, Helsingin yliopisto ja Diakonia-ammattikorkeakoulu: Kaupunkisosiaalityöllä kohti vaikuttavaa kotoutumista pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa.
Lehtori Sara Ikävalko, LAMK ammattikorkeakoulu: Kaupunki nuorten palveluna – uuden sukupolven kaupunkikokemus ja tulevaisuuden palvelut.
Professori Pia Olsson, Helsingin yliopisto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK: Jaettu kaupunki. Etnografinen tutkimus tilallis-toiminnallisista kohtaamisista monikulttuurisissa kaupunkiympäristöissä.
Yliopettaja Päivi Rainò, HUMAK ammattikorkeakoulu: Kielettömänä kaupungissa? Tulokulma osallistuvaan ja kielellisesti esteettömään kaupunkiin.
Tutkijatohtori Virpi Sorsa, Hanken Svenska handelshögskolan: Korkean vaikuttavuuden yritykset ja metropolialueen talouskasvu.
Yliopettaja Teemu Moilanen, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu: Stadionista maailmanluokan elämyskeskukseksi.
Tutkijatohtori Maria Salonen, Helsingin yliopisto ja Yrkeshögskolan ARCADA: Pyöräily osana Helsingin seudun kestävää kaupunkiliikennettä – uudet aineistot suunnittelun tukena.
Professori Matti Kortteinen, Helsingin yliopisto: Sosiaalisen sekoittamisen kynnysarvot.
Apulaisprofessori Sirkku Juhola, Helsingin yliopisto ja Metropolia ammattikorkeakoulu: Miten kestävyysmuutos toteutuu kaupungissa (KEMUT) – esimerkkinä Eko-Viikin asuinalue Helsingissä.
Dosentti Leena Järvi, Helsingin yliopisto ja Metropolia ammattikorkeakoulu: Hienon resoluution ilmanlaatumallinnus kaupunkisuunnittelun tukena.
Dosentti Aki Sinkkonen, Helsingin yliopisto: Kohti tervettä aikuisuutta (KOTA) – päiväkodin viherpihan vaikutus lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Tapani Pöykkö, Hämeen-ammattikorkeakoulu HAMK: SMART PARKS, käyttäjäkokemus osaksi julkisen ulkotilan investointi- ja ylläpitopäätöksiä.
