YIMBY:t hakevat kansainvälisiä vaikutteita

Suomalainen keskustelu urbaanista kaupunkikehityksestä saa jatkuvasti uusia kierroksia. Helsingissä on järjestetty ensimmäinen YIMBY-tapahtuma, joka toi paikalle joitakin kymmeniä urbaanista kaupunkikehityksestä kiinnostuneita ihmisiä Helsingin lisäksi Yhdysvalloista, Ruotsista, Virosta, sekä Turusta ja Tampereelta. Kaupunkiaktiivit rakentavat kansainvälisiä verkostoja, kun kysymykset on havaittu globaaleiksi, kertoo tapahtumaa organisoinut tekniikan tohtori Mikko Särelä.

Tapahtumassa vaihdettiin kokemuksia ja näkemyksiä, etsittiin yhteisiä näkökulmia ja haettiin oppia muista kaupungeista.

Särelä kertoo taustaksi, että Helsingissä on jo monta vahvaa urbaania liikettä, ja oli tarve vaihtaa kokemuksia muiden kaupunkien toimijoiden kanssa.

– Käsitys julkisesta tilasta on muuttumassa, siitä, kuka sitä voi käyttää ja miten. Erilaiset katutapahtumat ovat siitä hyvä osoitus.

Esimerkkejä ovat korttelijuhlat, ravintolapäivä, joissa kuka tahansa voi tulla kadulle myymään ruokaa, siivouspäivät eli keskitetyt katukirpputorit

 

Urbaaniutta vain halukkaille

 

Toinen lähtökohta on urbaanien kaupunkiympäristöjen kasvu.

Särelä painottaa, että kaikki eivät halua asua urbaanisti, vain noin kolmannes ihmisistä. Kenelläkään ei myöskään tiettävästi ole tarkoitus pakottaa ihmisiä muuttamaan urbaaneihin kaupunkeihin.

– Mutta asuntojen hintataso kertoo, että urbaaneista asunnoista on puute, ja se on globaali ongelma. 2050 mennessä maailman kaupungeissa asuu 2,5 miljardia ihmistä enemmän kuin nyt.

Liberaalista demokraattisesta maailmankuvasta käsin pitää Särelän mukaan yrittää tarjota ihmisille mahdollisuus asua omien toiveidensa mukaan.

 

Tuottavuus- ja ympäristönäkökulmat mukana

 

Ihmisten oman tahdon lisäksi urbaania asumista on perusteltu viime aikoina virinneessä keskustelussa taloudellisella tuottavuudella ja tehokkuudella, jotka urbaaneissa ympäristöissä on todettu kaikkein vahvimmiksi.

Kolmanneksi syyksi Särelä nostaa ympäristökysymykset.

Hän tyrmää laajasti levinneen käsityksen, että tutkimustulos osoittaisi, että urbaanien ihmisten kasvihuonepäästöt olisivat kaikkein korkeimmat.

– Kun tutkimusaineistossa tehdään demografiset vakioinnit, otetaan huomioon muun muassa ikä- ja elämäntilanne sekä tulotaso, lopputulos on, että urbaanien asukkaitten päästöt ovat pienimmät.

– Kaikkein suurimmat päästöt on urbaanien alueitten reuna-alueilla asuvilla, Särelä sanoo.

 

NIMBY ja YIMBY

 

Urbanisoitumiskehityksen yksi ongelma on monien keskustoissa asuvien ihmisten halu säilyttää alueensa sellaisina kuin ne ovat eli kaikki eivät halua tiiviimpiä keskustoja. Tämä on ollut Särelän mukaan pitkään linjana myös kaupunkisuunnittelussa. Myös kaupunkitilan käyttöönotto uudella tavalla saa kiitoksen lisäksi kritiikkiä. Kaupunkifestivaalit, ruoka- ja kirpputoritapahtumat mutta myös perinteisemmät kaupunkitapahtumat herättävät myös tyytymättömiä lehtikirjoituksia.

– Tämä on fundamentaalinen konflikti, mutta ympäristön on pakko muuttua, Särelä sanoo.

Viime vuosisadalla asiaa yritettiin ratkaista nopeiden liikenneyhteyksien avulla eli rakennettiin asumiskeskittymiä kauas keskuksista, Särelä sanoo. Se malli on hänen mukaansa kuitenkin tullut tiensä päähän jo 1970-luvulla. Esimerkiksi palvelut eivät kulkeneet mukana ja ruuhkat ovat kasvaneet.

 

Kansalaisaktivismi leviää

 

Särelän perustama Facebook-ryhmä Lisää kaupunkia Helsinkiin on foorumi, jossa keskustellaan erityisesti kaupungin tiivistämisestä. Ryhmässä on runsaat 9 500 jäsentä, pääasiassa helsinkiläisiä mutta myös naapurikaupungeista ja muista suurista kaupungeista.

Ryhmä on kuvauksensa mukaan ”kaikille niille, joiden mielestä Helsingin seudulla on aivan liian vähän oikeaa kaupunkia. Tiheästi rakennettuja kerrostalokortteleita, joiden kivijalat ovat pikkuliikkeitä täynnä ja joissa on sopivasti puistoja luomassa kaupunkilaisille kohtauspaikkoja”.
Myös Helsingin käsittelyssä oleva yleiskaava lähtee siitä, että kaupunkiin saadaan mahtumaan 250 000 asukasta lisää tiivistämällä kaupunkirakennetta. Siitä käydään laajaa keskustelua eri puolilla verkkoa ja erilaisissa tilaisuuksissa. Mielipiteitten kirjo on suuri.

*

NIMBY on lyhenne sanoista Not In My Back Yard eli ei minun takapihalleni. Sillä tarkoitetaan suhtautumistapaa, jossa vastustetaan poikkeavien, uusien, erilaisten asioiden tuomista omaan lähiympäristöön. YIMBY eli Yes In My Back Yard  eli kyllä minun takapihalleni on luotu sille vastakohdaksi eli kuvastaa valmiutta ottaa vastaan uusia asioita omaan ympäristöön.

 

Edit: Lisätty NIMBY:n ja YIMBY:n selitykset