– Ei olla vielä lähelläkään tilannetta, että koulujen turvallisuus olisi hyvä tai edes tyydyttävä kaikissa oppilaitoksissa Suomessa, arvioi turvallisuuskasvatuksen kehittämistehtävistä vastaava Iivonen.

Hän huomauttaa, että oppilaitoksissa on otettu viiden viime vuoden aikana kelpo askeleita turvallisuudessa. Esiopetuksesta yliopistoon saakka turvallissuunnitelmat ovat selvästi parantuneet. Seuraavat askeleet pitäisi ottaa harjoituttamalla.

– Meillä on jo hyviä ja kohtuullisia suunnitelmia, mutta niitä ei ole tarpeeksi jalkautettu henkilökunnalle, oppilaille ja opiskelijoille, Iivonen murehtii.

Turvallisuusasioissa perimmäinen vastuu on koulutuksen järjestäjällä, eli kouluissa kunnalla. Rehtori puolestaan on vastuullinen omasta koulustaan.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



–Rehtorin tulee vastuuttaa henkilö, joka pystyy turvallisuudesta huolehtimaan. Hänelle on järjestettävä aidot resurssit, kuvaa Iivonen vastuun ja toiminnan linjaa.

Orivedellä toimittu mallilla

Opetusneuvos Iivonen nostaa Oriveden yhteiskoulun esimerkiksi koulusta, jossa on hyvä turvallisuussuunnitelma. Sitä on myös on harjoiteltu, ja siitä vastaa oikeanlainen henkilö.

Perjantain kouluammuskelun työstäminen jatkuu vahvasti Orivedellä tällä viikolla. Koulun väelle on tarjolla kriisiapua, ja sille oli maanantaina myös kysyntää.

– Tapahtunutta käsiteltiin heti aamulla päivänavauksessa ja ensimmäisten oppituntien aikana. Oppilaita on ohjattu tarvittaessa henkilökohtaisesti ja ryhmittäin asiantuntijoiden luokse, kertoi rehtori Timo Hakulinen.

Rehtori mietti, että päivä lähti käyntiin kohtuullisen hyvin. Poissaolijoita näytti silti olevan hiukan tavallista enemmän. Oppilaiden joukossa näkyi myös joitakin itkettyneitä kasvoja.

– Maanantaina sai jäädä kotiin. Toivomme kuitenkin, että mahdollisimman nopeasti palataan normaaliin arkeen. Tiistaina on tarkoitus ottaa yhteyttä huoltajiin, jos oppilaita jää vielä pois.

Kriisiapua antoivat muun muassa koulun oma terveydenhoitaja ja koulukuraattori sekä puolenkymmentä mielenterveysalan ammattilaista terveyskeskuksesta. Vapaaehtoisena paikalle tuli seurakunnan työntekijöitä.

Johtavan ylilääkärin Sari Mäkisen mukaan kriisiapua ja pitkäaikaisempaa tukea annetaan oppilaille ja henkilökunnalle niin kauan, kuin sitä tarvitaan.

Kiusaaminen suurin haaste

Iivonen muistuttaa, että useimmat koulun turvallisuusriskit liittyvät muuhun kuin suoriin väkivaltatilanteisiin. Esimerkiksi koulupaloja ja tuhopolttoyrityksiä on vuosittain.

Hän pitää kuitenkin suurimpana haasteena kouluissa kiusaamista ja siihen liittyvää väkivaltaa.

– Se on todella iso kysymys. Miten osataan puuttua kiusaamiseen, miten asenteita ja toimintaa saadaan muutettua. Oppilashuoltoon kuuluu keskeisesti myös syrjäytymisen estäminen, Iivonen summaa.

Ulkoista valvontaa Iivonen ei haluaisi lisätä.

–En oikein pysty näkemään, että olisi oikea suunta panna oppilaat häkkiin. Koulu ei voi olla ulkoinen saareke yhteiskunnassa.

Opetushallituksen turvallisuusoppaan piti valmistua viime vuoden toukokuuksi. Opas ei ole vieläkään valmis, mutta se on nähtävillä verkossa.

– Siinä on pääkohdat, joitakin aukkoja on. Tavaraa on sen verran, että jonkin verran siitä on jo hyötyäkin, Iivonen selvittää.

(KL / STT / Heikki Metsämäki, Tarja Repo)

Opetushallituksen turvallisuusopas

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*