Ostotukikirjat kelpaavat nyt kaikille kunnille

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on hyviä uutisia: kaikkien kuntien yleiset kirjastot ovat tilanneet ostotukikirjoja – ensimmäisen kerran vuosikymmeneen.

Ministeriön kulttuuriasiainneuvos Leena Laaksonen sanoo olevansa tilanteesta hyvin ilahtunut, sillä ostotukikirjojen avulla kunnat pääsevät hankimaan kokoelmiinsa vähälevikkistä kirjallisuutta.

Ostotukikirjajärjestelmä on ollut käytössä 1980-luvulta asti.

– 2010-luvulla oli valitettavasti joukko kuntia, jotka eivät hyödyntäneet tätä mahdollisuutta. On hienoa, että kunnat ovat nyt aktivoituneet ja käyttäneet määrärahansa kokonaisuudessaan.

Ostotuen ansiosta kunnat pääsevät laajentamaan ja monipuolistamaan kirjastojen kirjavalikoimaa ja hankkimaan kirjoja myös koulukirjastoihin ja päiväkotien kokoelmiin.

Tilausmäärien kasvu parantaa myös kirjailijoiden toimeentuloa.

Kirjastojen kuntakohtainen määräraha lasketaan asukasluvun perustella, ja se on 1 800–12 400 euroa. Tänä vuonna ostotukeen myönnetty määräraha on yhteensä 950 000 euroa.

Määrärahalla kirjastot voivat hankkia kirjallisuutta noin 550 nimikettä sisältävästä teosluettelosta, joka laaditaan Valtion kirjallisuustoimikunnan (Taiteen edistämiskeskus), Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan ja Selkokeskuksen ehdotuksista.

Tällä kertaa luettelossa ovat esimerkiksi Jonathan Franzenin Maailman äärillä, Katie Daynesin Mistä vauvat tulevat (luukkukirja), Lewis Carrollin Liisa Ihmemaassa (selkokirja), Harri Veistisen Kotitekoisen poikabändin alkeet (selkokirja) ja saksofonisti Mikko Innasen maakuntauudistus (kirja + 1 cd-levy).

Lastenkirjat suosittuja

Laaksonen kertoo, että ostotukikirjoista suosituimpia ovat yleensä lastenkirjat ja tietokirjat, mutta kunnat tilaavat määrärahallaan myös runoja ja näytelmiä.

Vähälevikkisen laatukirjallisuuden piiriin lasketaan Suomessa julkaistua kauno- ja tietokirjallisuutta, ja mukaan kuuluu selkokielistä, suomenruotsalaista, saamelaista ja viittomakielistä kirjallisuutta sekä isotekstisiä kirjoja.

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan ilman ostotukea pienet kunnat eivät voisi hankkia kokoelmiinsa lainkaan esimerkiksi sarjakuvia, näytelmiä tai runoteoksia.

”Perinne, jonka käytämme maksimaalisesti”

Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen muistuttaa, että ostotuki on vain yksi osa kuntien kirjahankintaa, kunnilla on sitä varten omat aineistomäärärahansa.

Hän toivoo, etteivät kirjastot joutuisi nipistämään siitä talouskriisissään.

– Toisaalta kirjastolaki edellyttää kirjastoilta, että ne tarjoavat monipuolisen ja vaihtuvan kokoelman. Eri kuntien välillä vaihtelu hankinnoissa on kuitenkin hirmu iso.

Informaatikko Tarja Frilander Pieksämäeltä kertoo, että kaupunki on käyttänyt ostotukensa aina täysimääräisesti hyväksi. Kaupunki saa ostotukena 4 000 euroa, mikä on koko kaupungin kirjastolaitoksen hankintamenoista – noin 90 000 euroa – pieni osa. Mutta hyvin tärkeä osa.

– Olemme hankkineet ostotuella erityisesti lasten ja nuorten kirjallisuutta, selkokirjoja ja tiedekirjoja. Nyt tuemme lähikirjastojen valikoimia.

Frilander tietää odottaa ostotukikirjojen listaa ja on joskus arvuutellut, että esimerkiksi kallis taidekirja voisi olla listalla. Ja kun näin on käynyt, kirja on tilattu ostotuella.

– Tilaamme kirjat kesäaikaan, ja ne saapuvat lokakuussa erillislähetyksenä. Tilaukset ovat meillä perinne, ja tuen käytämme aina maksimaalisesti.

Edit Lisätty Pieksämäen kaupungin osuus 12.38