Päätoimisten ja osa-aikaisten kuntapuheenjohtajien määrä kasvaa hitaasti – Suomessa heitä on nyt 49

Kun otetaan huomioon kunnan- ja kaupunginhallitusten puheenjohtajien lisäksi myös pormestarit ja apulaispormestarit sekä palkkaa nauttivat valtuustojen ja lautakuntien puheenjohtajat, Suomen kunnissa on syyskuussa 2023 yhteensä 49 päätoimista tai osa-aikaista kuntapuheenjohtajaa.

– Määrä kasvaa koko ajan, mutta yllättävän hitaasti. Se rajapyykki on nyt saavutettu, että kaikissa yli 100 000 asukkaan suomalaiskaupungeissa on päätoiminen tai osa-aikainen hallituksen puheenjohtaja, kertoo laskelman tehnyt Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Päätoimisten ja osa-aikaisten luottamushenkilöiden asemasta säädettiin vuoden 2015 kuntalain uudistuksessa.  Lain mukaan päätoimisella ja osa-aikaisella luottamushenkilöllä on oikeus saada vuosilomaa, sairauslomaa ja perhevapaata sekä työterveyshuollon palveluja samoin perustein kuin kunnallisella viranhaltijalla.

Lisäksi säädettiin, että päätoimisella luottamushenkilöllä on oikeus saada virka- tai työvapaata työstään päätoimisen luottamustoimen ajaksi. Osa-aikaisen luottamustoimen hoitamista varten tarvittavasta vapaasta kunnan luottamushenkilön on sovittava työnantajansa kanssa.

Lakiin tuli myös maininta kunnanhallituksen asemasta poliittisen yhteistyön johtajana kunnassa.

Posio: Lisää avoimuutta

Yksi tuoreimmista osa-aikaista kunnanhallituksen puheenjohtajista on Posion hallitusta luotsaava Heikki Maaninka, kesk. Maaninka aloitti osa-aikaisena vuoden 2023 alussa.

Osa-aikaisuus liittyy Posion organisaatiomuutokseen, johon sisältyy muun muassa valiokuntamallin käyttöönotto. Kyseessä on kahden vuoden kokeilu.

– Kun voi olla mukana keskustelemassa eri valiokunnissa ja työryhmissä, niin kiirettä pitää, Maaninka sanoo.

Maaninka on tyytyväinen osa-aikaisuuteen. Panostaminen poliittisten ryhmien väliseen keskusteluun on lisännyt päätöksenteon avoimuutta.

– Asiat tulevat keskusteluun hyvissä ajoin ennen päätöksentekoa. Uskon, että myös ryhmissä ollaan tähän tyytyväisiä.

Kotka: Ennakointi parantunut

Kotkassa Sami Virtanen, sd., on toiminut kuluvan kauden alusta lähtien päätoimisena hallituksen puheenjohtajana.

Viime kaudella sekä hallituksen puheenjohtajalla ja valtuuston puheenjohtajalla oli mahdollisuus 50 prosentin osa-aikaisuuteen, mutta vaalikauden vaihduttua hallituksen puheenjohtajalle annettiin mahdollisuus päätoimisuuteen. Osa-aikaisena valtuuston puheenjohtajana toimii Pasi Hirvonen, kok.

– Käsittääkseni sekä kaupungin virkakoneisto että luottamushenkilöt ovat olleet tyytyväisiä uuteen järjestelyyn. On hyvä, että luottamushenkilöpuolella on ihminen, jolla on aikaa pohtia, kuinka asiat juoksutetaan läpi päätöksenteossa niin, ettei tulisi turhia palautuksia ja pöydälle jättämisiä, Sami Virtanen sanoo.

Virtanen katsoo, että asioiden ennakointi on parantunut palkkapoliitikkojen myötä.

– Ennakointi on olennaista suurissa ja tärkeissä kysymyksissä, kuten kouluverkkoa pohdittaessa. Iltakoulujen ja infotilaisuuksien kautta luottamushenkilöt pidetään ajan tasalla siitä, kuinka ja missä rytmissä asiaa viedään eteenpäin poliittisessa päätöksenteossa.

Virtanen sanoo pitävänsä tiukasti huolen siitä, että ei astu rajan väärälle puolelle ja sekaannu operatiiviseen johtamiseen.

– Kun minulle tulee operatiivisen puolen asioista pyyntö tai kysely, siirrän sen sujuvasti kaupunginjohtajalle tai muulle johtavalle viranhaltijalle. Roolit ovat selkeät. 

Lohja: Sparraaja ja ukkosenjohdatin

Jussi Patisella, kok., käynnistyi kuluvan vuoden kesäkuussa toinen rupeama Lohjan kaupunginhallituksen osa-aikaisena puheenjohtajana. Hän johti kaupunginhallitusta osa-aikaisena jo vuosina 2017–2019.

– Tekemistä on niin paljon kuin vain jaksaa tehdä ja tuntuu siltä, että aina pitäisi tehdä enemmän. Kun minulla on puhe- ja läsnäolo-oikeus kaikissa lautakunnissa, niin pelkästään asioihin perehtyminen vie paljon aikaa. Sen lisäksi pitää tietysti olla yhteyksissä lautakuntien puheenjohtajiin ja oman ryhmän edustajiin, jotta tietää, kuinka asiat kulkevat.

Ja se on vain osa puheenjohtajan työstä. Tärkeintä on Patisen mukaan kaupunginjohtajan sparraajana ja yhteistyökumppanina toimiminen.

– Yhdessä keskustelemme ja pohdimme, kuinka eri asioita viedään eteenpäin ja kuinka erilaisiin akuutteihin kysymyksiin kaupungin pitäisi reagoida.

Hallituksen puheenjohtaja toimii myös ukkosenjohdattimena, kun kuntalaiset antavat palautetta kaupungin asioista.

– Aikaisemmin puhelin soi paljon, nyt tulee sähköpostia. Lisäksi sosiaalinen media on muuttanut hurjasti toimintaympäristöä verrattuna vaikkapa vuoteen 2009, kun ensimmäisen kerran aloitin hallituksen puheenjohtajana. Somessa asioita pulpahtelee esiin jatkuvasti, ja virheellisten tietojen oikaisussa olisi loputon työmaa, jos siihen haluaa ryhtyä.

– Somessa mikään ei riitä, mutta yksittäisen kuntalaisen tapauksessa riittää monesti se, että kuuntelee hänen murheensa.

Helpompi kuin pormestarimalli

Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblomin lukuisat kunnat ovat varautuneet kokopäiväisiin ja osa-aikaisiin puheenjohtajiin mahdollistamalla sen hallintosäännössä.

– Se on hyvä suuntaus. Kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävä on erittäin vaativa ja aikaa vievä. Jos sen aikoo hoitaa huolella, vähänkään suuremmassa kunnassa se ei onnistu pelkästään vapaa-ajalla. On hyvä, että kunnissa pohditaan tätä asiaa.

– On myös huomattava, että monien kuntapuheenjohtajien luottamustehtäviin käyttämä viikkotyömäärä käytännössä täyttäisi osa-aikaisen puheenjohtajan määritelmän, mutta virallisesti he eivät kuitenkaan toimi kuntalaissa määritellyn mukaisina osa-aikaisina puheenjohtajina. 

Pekola-Sjöblom arvioi myös, että kokopäiväisiin ja osa-aikaisiin puheenjohtajiin päädytään kunnissa myös siksi, että askelta pormestarimalliin pidetään liian radikaalina.

– Se muuttaa toimintaa kunnan toimintaa paljon perusteellisemmin.

Lue myös:

Kuntapäättäjäkysely: luottamushenkilötyöhön käytetään suurissa kaupungeissa yhä enemmän aikaa