Asuinalueita suunniteltaessa on hyvä huomioida myös ikäihmisten mielenterveyteen vaikuttavat tekijät
Ikääntyvien mielenterveyttä tukee se, että varmistetaan kotona asumisen, itsenäisen liikkumisen ja yhteisön toimintaan osallistumisen edellytykset. (Kuva: Pixabay)
Kuntapäättäjien on tärkeää huomioida myös ikääntyneet kaupunkisuunnittelussa, jotta ihmiset pystyvät liikkumaan aktiivisesti ja palvelut ovat mahdollisimman monen saavutettavissa.
Lisäksi johtaja Timo Lehtinen MIELI ry:stä huomauttaa, että usein puhutaan sosiaali- ja terveyspalveluista, kun pohditaan esimerkiksi paikallisesti tai kansallisesti ikäihmisten tarpeita. Julkisen keskustelun rajoittuminen huoltosuhteeseen ja palveluiden riittävyyteen voi lisätä eri ikäisten vastakkainasettelua, eriarvoisuutta ja ikäsyrjintää. Tällaisista palveluista keskusteltaessa esillä ovat yleensä niihin liittyvät kustannukset.
Sosiaali- ja terveyspalveluistakin on hyvä puhua, mutta asumisasiat ovat aivan keskeisiä pitkällä aikavälillä ihmisen hyvinvoinnin ja viihtymisen kannalta, Lehtinen jatkaa.
Asumisen laatu on kaiken ikäisille tärkeää ja sitä on hyvä katsoa monesta eri näkökulmasta. Ikäystävällinen asuminen koostuu turvallisen kodin lisäksi riittävistä kotiin tuotavista palveluista, kattavasta julkisesta liikenteestä, kuljetus- ja saattajapalveluista sekä esteettömästä lähiympäristöstä. Nämä arviot löytyvät myös MIELI ry:n uudesta Ikääntynyt mieli 2050 -visiosta, joka sisältää tavoitteet yli 65-vuotiaiden mielenterveyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Mielenterveys syntyy asumisesta, Lehtinen kiteyttää.
Vision kokoamiseen osallistui 33 ikääntyneiden parissa työtä tekevää tahoa.
Tilaa solidaarisuudelle
MIELI ry on valtakunnallinen järjestö, joka edistää suomalaisten mielenterveyttä. Ikääntyvien mielenterveyttä tukee se, että varmistetaan kotona asumisen, itsenäisen liikkumisen ja yhteisön toimintaan osallistumisen edellytykset, Lehtinen vahvistaa.
– Se on hyvä, kun voidaan luoda mahdollisuuksia ikääntyneille saada vertaistukea ja kohdata muita ihmisiä.
Asumisessa on hyvä huomioida ikääntyneiden itsemääräämisoikeus. Tämän oikeuden toteutumisen edellytyksenä ovat monipuoliset vaihtoehdot, kuten tarjonnaltaan riittävät palveluasumisen ja yhteisasumisen muodot sekä laadukkaat palvelut kotona asumisen tueksi.
Lisäksi visiossa kerrotaan, että uudessa asuinrakentamisessa on huomioitava muutokset asuntokunnissa elämäntilanteiden ja toimintakyvyn muuttuessa sekä eri ikäryhmien luontevat kohtaamiset arjessa, jotka lisäävät sukupolvien välistä solidaarisuutta ja rakentavat yhteisöllisyyttä.
Teknologiaakin on hyvä hyödyntää osana asumisarkea, digitaalisten palveluiden on oltava ikääntyneille saavutettavia ja helppokäyttöisiä.
Lehtisen mukaan edellisistä kohdista löytyy jo paljon hyvää ammennettavaa, kun kehitetään ikääntyneiden asumista.
Kokemuksesta on hyötyä
Ikääntyvät kannattelevat yhteiskuntaa monin tavoin, he tekevät muun muassa vapaaehtoistyötä ja ovat omaishoitajia. Neljä viidestä isovanhemmasta tukee lapsiperheiden arkea, sanoo johtaja Timo Lehtinen MIELI ry:stä.
– Konkarit ovat suomalaisessa työelämässä iso voimavara.
Kaikki ikääntyneet eivät suinkaan käy töissä tai toimi aktiivisesti isovanhempina. Hän painottaakin, että ikääntyneiden kirjo on laaja.
Ikääntyneet ovat samalla tavalla ainutlaatuisia yksilöitä kuin muutkin. Sekin on hyvä kuntapäättäjän muistaa, kun tehdään päätöksiä politiikan eri sektoreilla, Lehtinen lisää.
MIELI ry painottaa visiosta kertovassa tiedotteessaan, että ikääntyneiden mielenterveyteen tavalla tai toisella vaikuttavia päätöksiä tehdään jatkuvasti. Ikääntyneiden suhteellinen osuus kasvaa Suomessa.
Ikääntyneitä koskevaa päätöksentekoa on syytä syventää ja kehittää monesta eri syystä, Lehtinen summaa.
Erinomaista. Hiljainen ikäihmisten tieto ja elämänkokemus siirrettävä kuntien kaavoitukseen ja asumiseen.