Aurejärvi: Eettiset ohjeet kunnissa tarpeen
Eettisiä ohjeita kaivataan joka paikassa, missä julkista valtaa käytetään.
Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori emeritius Erkki Aurejärvi tietää, mitä suomalainen vallankäyttö on. Kymmenet vuodet kunnallisen päätöksenteon ytimessä, oikeusistuimissa ja kabineteissa ovat luoneet vankan kokemuspohjan suomalaisen päätöksenteon eettisyydestä.
-Eettisiä ohjeita tarvitaan kaikkialla, missä valtaa käytetään. Suomi ei ole korruptoitunut maa, mutta näistä asioista pitää keskustella ja pitää niitä esillä. Me ihmiset ollaan vain sellaisia, että kun valtaa on, niin sitä voidaan käyttää väärin, ellei kukaan valvo ja siitä ei jää kiinni, Aurejärvi pohtii.
Konsulttiyhtiö EY:n kyselyyn vastanneista kuntasektorin toimijoista 58 prosenttia oli havainnut omassa kuntaorganisaatiossaan epäeettistä toimintaa.
-Eettiset ohjeet ovat tarpeen etenkin silloin, kun käsitellään yhteisiä rahoja. Mennään porukalla jonnekin matkalle ja pidetään mukava ravintolailta. Median pitää olla näissä asioissa ärhäkkä, jotta päättäjät pysyvät oikeilla linjoilla, Erkki Aurejärvi painottaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Harvoin rikos
Epäeettinen toiminta ei läheskään aina täytä minkään rikoksen tunnusmerkistöä. Kyse on useimmiten pienten palvelujen antamisesta ja saamisesta.
-Meillä ei voi ostaa asemakaavaa. Ehkä se joskus on ollut mahdollista, kun suuret rakennusliikkeet rahoittivat kaavoituksesta päättäviä, mutta ei enää nykypäivänä.
-Moni asia järjestyy, kun on suhteita. Kokoomuksen edustaja voi haluta lipun johonkin tilaisuuteen ja pyytää sitä vasemmiston edustajalta, joka on järjestämässä tapahtumaa. Toisessa tilanteessa sitten kokoomuslainen auttaa vasemmistolaista. Mutta tällaisista hyväveli-verkoston sisällä tapahtuvista auttamisista on pitkä matka rikoksiin, emeritius professori Erkki Aurejärvi korostaa.
EY:n eettisyysselvityksestä Kuntalehdessä
