Suhteet eurooppalaisiin kaupunkeihin ovat avainasemassa, kun Ukraina pyrkii rahoittamaan uudelleenrakentamistaan, Butshan varapormestari Mikhailina Skoryk-Shkarivska sanoi. (Kuva: Ville Miettinen)

BRYSSEL – Ukrainalaisen Butshan kaupungin varapormestari Mikhailina Skoryk-Shkarivska uskoo Venäjän viime päivinä kiihdyttämien pommitusten aiheuttavan uuden pakolaisvirran Ukrainasta muualle Eurooppaan.

Venäjä on viime päivinä pommittanut Ukrainan kaupunkeja ja siivilikohteita sattumanvaraisesti. Maanantaina kohteena oli Butsha, jonka sijaitsee Kiovan lähellä.

-Pitäisi varautua uuteen pakolaisten aaltoon Ukrainasta. Se on realiteetti myös maanantain hyökkäysten jälkeen, Skoryk-Shkarivska sanoi puhuessaan Euroopan alueiden ja kuntien viikolla järjestetyssä Ukrainan tilannetta käsitelleessä seminaarissa.

Etäyhteydellä tapahtumaan osallistunut Skoryk-Shkarivska kertoi, että Venäjän aloitettua siviilikohteiden kiivaan pommittamisen turvallista ei ole enää missään.

-Tilanne on mobilisoinut kaikki. Olemme vahvempia kuin koskaan, Skoryk-Shkarivska sanoi.

-Toisaalta puhumme uhasta. Toisaalta puhumme siitä, kuinka elää kaupungeissa. Kouluissa, sairaaloissa. Kuinka suojella siviilejä. Emme ole varautuneita raskaaseen pommitukseen. Jokainen kaupunki jossa ei ole maanalaista, kohtaa vaikeuksia suojella suuria määriä ihmisiä tällaisilta iskuilta.

– Se tarkoittaa, että meidän on taisteltava ja elettävä näissä olosuhteissa samaan aikaan. Kuntina opimme, kuinka yhdistää taistelu ja suojelu jonkinlaiseen. normaaliin elämään. Jopa pommisuojissa ihmiset haluavat olla yhteydessä maailmaan, internetiin, sukulaisiin.

Yhteydenpito on vaikeaa, sillä hyökkäykset kohdistuvat usein infrastruktuuriin ja saattavat viedä sähkön, veden, kaasun, ja matkapuhelinverkon

Sama koskee liike-elämää. Rakennuksia on tuhottu, eikä yrityksillä ole edellytyksiä toimia

Unelma toipumisesta

Ukrainassa halutaan jo katsoa sodanjälkeiseen aikaan, Skoryk-Shkarivska sanoi.

-Mietimme, mitä pitäisi tehdä, kuinka keskitymme uudenlaiseen tapaan elämään, että emme vain korjaa vanhaa vaan rakennamme uutta Ukrainaa. Jos pohdimme sitä yhteisesti muiden eurooppalaisten maiden kanssa, ehkä lopputulos on parempi.

Meillä on unelma nopeasta toipumisesta, Skoryk-Shkarivska sanoi.

Jo nyt, kun lapset eivät enää istu pommisuoissa, heille pyritään tarjoamaan kaikenlaista normaalia elämää: koulut toimivat, lasten leikkipaikat aukeavat kun on turvallista.

Myös alueiden komitean Ukraina-työtyhmään kuuluva  Ranskan Bourgogne- Franche-Comtén alueen varapresidentti Patrick Molinoz nosti esiin sen, että Ukrainaa aletaan nimenomaan rakentaa uudestaan.

Kun Ukrainan uudelleenrakennusta tuetaan, nousee esiin kysymys rahankäytöstä. Alueiden komiteassa halutaan muistuttaa, että koheesiopolitiikka ei saisi kärsiä siitä, että Ukrainalle osoitetaan varoja.

– Emme ole koheesiopolitiikan hyödyntämistä vastaan. Mutta seuraava kysymys kuuluu: tarvitseeko koheesiopolitiikka lisää varoja? Sen ei pitäisi kärsiä äkillisistä iskuista.

-Kaikilla mailla on ajatus uudelleenrakentamisesta. Tilanne on vaikeutunut Ukrainassa [kiihtyneiden pommitusten takia] mutta se ei ole muuttanut suunnitelmaamme, joka on pitkän tähtäimen suunnitelma, Molinoz korosti.

Puolalaisen Łódźin kaupungin pormestari, alueiden komitean jäsen Hanna Zdanowska muistutti, että alueiden komitean rooli on ”valitettavasti vain lausunnonanatajan” rooli.

– Haluaisimme todella tehdä päätöksiä rahankäytöstä mutta emme voi. Mielipiteemme on selkeä. On tultava uusi budjetti, johon Ukrainan uudelleenrakentaminen integroidaan.

Alueiden ja kaupunkien kannanotto Ukrainan uudelleenrakentamiseen hyväksyttiin alueiden komitean täysistunnossa tiistaina 11. lokakuuta, eli kaksi viikkoa ennen Berliinissä järjestettävää Euroopan komission kokousta, jossa Ukrainan jälleenrakentamisesta on tarkoitus linjata.

-Odotamme että se rahoitetaan EU:n elpymisvälineen tavoin, ja vaadimme, että suunnittelussa ja implementoinnissa mukaan otetaan kaupunkien ja alueiden allianssi, kannanoton esittelijä, Firenzen pormestari Dario Nardella sanoi.

Ukrainan hallituksen, Euroopan komission ja Maailmanpankin yhdessä laatiman arvion mukaan helmikuun 24. päivän ja kesäkuun alun välisenä aikana Venäjän aloittama sota Ukrainassa oli aiheuttanut 349 miljardin euron edestä vahinkoa Ukrainassa.