Ennakkoäänestys ennakoi äänestysprosentin pientä nousua - pormestarikisa innostaa helsinkiläisiä
Ennakkoäänestyksen vilkkaus ennakoi äänestysprosentin nousua kuntavaaleissa. Kuvassa pääministeri Juha Sipilä ennakkoäänestämässä. (Kuva: VNK / Laura Kotila)
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom arvioi keskiviikkona päättyneen ennakkoäänestyksen tietojen pohjalta, että kuntavaalien äänestysprosentti voi nousta hieman edellisvaaleista.
Ennakkoäänestyksen jälkeen 26,3 prosenttia äänioikeutetusta oli käynyt
uurnilla, kun viimeksi eli syksyllä 2012 lukema oli 24,7.
– Ennakkoäänestyksen suosio kasvaa koko ajan, joten lopullinen äänestysprosentti tuskin nousee ihan noin paljon. Jos pitää veikata niin sanon, että päädytään lukuun 59.
Syksyllä 2012 äänestysprosentti oli 58,3.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Muutamat tutkijat ovat esittäneet talven mittaan, että äänestysprosentti voisi pudota jopa alle 50:n. Ennakkoäänestyksen perusteella tällaista romahdusta ei ole missään tapauksessa tapahtumassa.
– Tuollaiset arviot ovat olleetkin mielestäni epärealistisia. Ei vaalien välillä juuri koskaan tapahdu niin suurta hyppäystä osallistumisessa, Pekola-Sjöblom sanoo.
Ainut suuri äänestysaktiivisuuden pudotus nähtiin lamavuosien 1992 vaaleista 1996 vaaleihin (-9,6 prosenttiyksikköä).
Helsingissä hyvä vauhti päällä
Helsingissä ja monissa muissa suuremmissa kaupungeissa ennakkoäänestäminen on ollut selvästi vilkkaampaa kuin neljä ja puoli vuotta sitten. Helsingissä (23,2) nousua on peräti 3,3 prosenttiyksikköä.
– Helsingin lukemassa on varmasti mukana pormestari-hypetyksen tuomaa nostetta. Siellä käydään selvästi pormestarivaalia, mitä voi pitää äänestäjän kannalta jopa hivenen harhaanjohtavana.
Suurten kaupunkien äänestysaktiivisuuden nousu olisi Pekola-Sjöblomin mielestä joka tapauksessa erittäin hyvä asia.
– Kuntavaalien asema suhteessa muihin vaaleihin pitää saada nostetuksi etenkin suurissa kaupungeissa. Niissä on suurimmillaan ollut jopa lähes 20 prosenttiyksikön äänestysaktiivisuuden eroa kuntavaalien ja eduskuntavaalien välillä, ja se on ollut todella huolestuttavaa.
Kunnittaisia traditioita
Ennakkoäänestystilaston kärjessä ja hännillä ovat samat kunnat kuin aikaisempinakin vuosina. Kärjessä ovat Savukoski (58,9), Kaskinen (53,8) ja Lestijärvi (53,6) ja hännillä Pedersöre (14,1), Korsnäs (14,2) ja Uusikaarlepyy (16).
– Äänestämisessä on kuntakohtaisia traditiota, mikään muu ei näitä eroja selitä. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla halutaan selvästikin kiinni äänestämisen vanhasta mallista, että käydään äänestämässä varsinaisena vaalipäivänä ja juodaan päälle vaalikahvit, Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.
Vaaliuupumus ei nyt vaivaa
Jos äänestämisprosentiksi tulee Pekola-Sjöblomin ennakoima 59, Suomessa ollaan ihan kohtalaisella kansainvälisellä tasolla paikallisvaaleihin osallistumisessa. Ruotsi on omassa sarjassaan, mutta kovin kauaksi esimerkiksi Norjan tai Tanskan lukemista ei jäädä.
– Ruotsia on vaikea saavuttaa. Koko ruotsalainen yhteiskunta perustuu eri tavalla kansalaisvaikuttamiseen ja demokratiaan kuin meillä, Pekola-Sjöblom sanoo.
Vaikutusta on myös vaalijärjestelmällä. Ruotsissa äänestetään kertarysäyksellä kolmissa vaalissa, joten vaaliuupumuksen vaaraa ei ole.
– Suomessa kehnoin lukema (55,9) syntyi syksyn 2000 vaaleissa, jolloin kyseessä olivat neljän vaalin putken viimeiset vaalit. Sekä puolueiden koneistot että äänestäjät alkoivat luultavasti olla jo väsyneitä.
– Sen sijaan näiden vaalien alla kampanjointi näyttää varsin pirteältä. Kampanjointi ei ole ollut kovin pitkäkestoista, mutta varsin intensiivistä kuitenkin. Lisäksi lehdistö on kirjoittanut kattavasti kuntavaaleista ja rakentanut muun muassa omia vaalikoneitaan ja järjestänyt myös vaaliehdokaspaneeleita.
