Entistä useampi elää tukien varassa, mutta perusturva riittää yhä harvemmin elämiseen – Leikkaukset osuneet eniten työttömiin
Kuva: Kela
Kelan maksama toimeentulotuki on muuttunut väliaikaisesta ja viimeisijaisesta tuesta monen kohdalla pysyväksi osaksi toimeentuloa.
Hallituksen toimet ovat lisänneet köyhyyttä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arviointiraportista.
Tiistaina 5. maaliskuuta julkaistu perusturvan riittävyyden arviointiraportti vuosilta 2015–2019 osoittaa, että lakimuutokset ovat kasvattaneet köyhyysastetta mittarista riippuen 0,3–0,7 prosenttia.
Perusturvan varassa elävien määrä on kasvanut ja samalla perusturvan taso on etenkin työttömien kohdalla heikentynyt.
Vuosina 2013–2017 perusturvan varassa elävien osuus on noussut 8,9 prosentista 9,5 prosenttiin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Perusturvalla tarkoitetaan työttömyysetuuksia, vanhempainpäivärahoja, sairauspäivärahoja, eläkkeitä, kotihoidon tukea, opintotukea sekä näitä täydentävää asumistukea.
Tukien varassa elävien määrän kasvua selittää ennen kaikkea työmarkkinatuen saajien määrän kasvu. Samaan aikaan kuitenkin työttömyysaste on laskenut. Työttömyysturvan painopiste on siis siirtynyt entistä enemmän perusturvan suuntaan, kun ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saajien määrä on laskenut.
Monelle perusturva ei riitä elämiseen
Perusturvan takaama tulotaso ei riitä monissa elämäntilanteissa kattamaan kohtuullista minimikulutusta vuonna 2019.
Tällä hallituskaudella etenkin työttömien perusturvaa ovat heikentäneet työttömyysetuuksiin ja yleiseen asumistukeen tehdyt leikkaukset, sekä aktiivimallista johtuva etuuksien alentaminen. Hallituskauden alussa yksinasuvan työttömän toimeentulotuella täydennetty perusturva kattoi 78 prosenttia kohtuullisesta minimikulutuksesta. Vuonna 2019 se kattaa 77 prosenttia.
Vajausta jää myös vähimmäismääräisten sairaus- ja vanhempainpäivärahojen, sekä kotihoidotuen kohdalla. Opintoraha riittää vain, jos opiskelija ottaa myös opintolainaa.
Vähimmäismääräiset eläkkeet sen sijaan riittävät kattamaan kohtuullisen minimikulutuksen. THL on arvioinut eri ryhmien kohtuullisen minimikulutuksen muun muassa Kuluttajatutkimuskeskuksen kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjettien perusteella. Ne kertovat, millaiset tulot kotitalous tarvitsee kohtuulliseksi katsottuun vähimmäiskulutukseen.
Perusturvaa tilkitään toimeentulotuella
Toimeentulotuen rooli on muutoksessa. Alun perin viimesijaiseksi ja tilapäiseksi tarkoitettu täydentävä tuki on muuttunut osalle saajista pysyväksi osaksi toimeentuloa. Näin on käynyt erityisesti työttömyysturvan saajille. Kelan tilastojen perusteella 37 prosenttia työmarkkinatuen saajista sai samanaikaisesti toimeentulotukea vuonna 2017.
Myös toimeentulotuen siirto Kelan toimeenpantavaksi vakinaisti toimeentulotuen roolia monien kohdalla ja näyttää vähentäneen sen alikäyttöä.
Yksinasuvan työmarkkinatuen saajan laskennallinen oikeus toimeentulotukeen on noussut vuosien 2015–2019 lakimuutosten seurauksena 23 eurosta 96 euroon kuukaudessa tai 121 euroon, jos etuutta on alennettu aktiivimallin mukaisesti.
