Euroopan unionissa päätetään myös kuntatyöntekijöiden asioista – Suomen EU-puheenjohtajuus on mahdollisuus vaikuttaa
Kuva: Ville Miettinen
EU:n sääntely vaikuttaa yli 60 prosenttiin kuntien lakisääteisistä tehtävistä.
Työmarkkinaosapuolten kannattaisi vaikuttaa aktiivisesti myös Euroopan unionin tasolla, kunta-alan työmarkkinaosapuolet muistuttivat työmarkkinaseminaarissa Tampereella.
Tampereen kaupungin, kunta-alan pääsopijajärjestöjen ja KT Kuntatyönantajien seminaarissa järjestettiin Tampereella keskiviikkona ja torstaina 15.–16. toukokuuta. Torstaina tapahtumassa käsiteltiin muun muassa työmarkkinoita EU-näkökulmasta.
Euroopan unionin päätökset heijastuvat kuntiin, KT Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Jorma Palola muistutti puheessaan.
Kuntaliiton vuonna 2014 tekemän selvityksen mukaan EU:n sääntely vaikuttaa noin 63 prosenttiin kuntien lakisääteisistä tehtävistä. Talousohjauksen kautta unioni vaikuttaa myös suomalaisiin työmarkkinoihin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Haluamme olla mukana EU-tasolla. Siellä voi vaikuttaa usein enemmän kuin kotimaan tasolla, Palola sanoi.
KT kuuluu Julkisten työnantajien ja julkisten yritysten eurooppalaiseen keskukseen CEEP:iin ja hoitaa sen kautta EU-tason edunvalvontaa. Työmarkkinaosapuolten EU-tason kattojärjestöillä on suora yhteys direktiivien valmisteluun.
Kun Suomesta 1. heinäkuuta tulee EU:n puheenjohtajamaa, kunta-alan työmarkkinaosapuolilla on entistä suurempi mahdollisuus nostaa esiin niille tärkeitä asioita.
Viestin läpisaaminen EU:ssa vaatii Palolan mukaan oikeassa paikassa olemista, vankkaa asiantuntemusta ja eri tahojen tuntemusta.
Yksi tehokas tapa nostaa tärkeitä teemoja EU:n laajuiseen keskusteluun ovat seminaarit.
– Brysselissä tehdään muutakin, kuin syödään simpukoita.
Työohjelmalla vastauksia työmarkkinoiden suuriin kysymyksiin
EU:n työmarkkinaosapuolet julkaisivat helmikuussa 2019 kolmivuotisen työohjelman, jonka tavoitteena on kehittää työmarkkinoita kansallisesti ja koko EU:ssa.
Ohjelman teemat ovat digitalisaatio, työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien parantaminen, osaaminen, työn psykososiaalisen kuormittavuuden ehkäisy, sosiaalidialogin valmiuksien kehittäminen ja kiertotalous.
Työn kuormittavuus nousi esiin myös Työterveyslaitoksen tuoreessa Kunta10-tutkimuksessa, jonka mukaan sairauspoissaolojen määrä on noussut kasvuun kunta-alalla. Suunta heijastelee yleistä kehitystä.
Vuonna 2018 kuntatyöntekijät olivat sairaslomalla keskimäärin 17 päivää. Niin lyhyet, 1–3 päivää kestävät poissaolot kuin pidemmätkin sairaslomat kääntyivät kasvuun. Ammattien välillä oli eroja poissaoloissa. Eniten sairaslomia oli kodinhoitajilla, hoitajilla ja lähihoitajilla, sekä laitoshuoltajilla.
EU:ssa päätetään myös työturvallisuudesta
Euroopan unionin tasolla työmarkkinaosapuolet voivat vaikuttaa työlainsäädäntöä, työturvallisuutta, työvoiman liikkuvuutta ja syrjimättömyyttä koskeviin asioihin.
Tehyn työympäristöasiantuntija Anna Kukka esitteli työmarkkinaseminaarin puheenvuorossaan tapausesimerkin niin sanotun neulanpistodirektiivin syntymisestä.
Keskustelu veritapaturmista terveydenhoitoalalla käynnistyi vuonna 2005.
Euroopan unionin alueella sattuu vuodessa noin miljoona neulatapaturmaa. Se tarkoittaa, että terveydenhuollon työntekijät altistuvat veriperäisille patogeeneille, esimerkiksi B- ja C-hepatiittivirukselle ja HI-virukselle neulatapaturmien kautta. Suurin osa tapaturmista jäi raportoimatta.
Vuonna 2009 syntyi luonnos EU-direktiivistä, joka pyrki lisäämään terveydenhuoltoalan työturvallisuutta. Suomessa direktiivi astui voimaan vuonna 2013.
Nyt työnantajan on estettävä pistävien ja viiltävien lääketieteellisten jätteiden aiheuttamat tapaturmat etukäteen kaikin mahdollisin keinoin. Joissain tapauksissa työnantajan on myös tarjottava työntekijöille mahdollisuus rokotukseen.
