Ruutukaappaus Merikarvian Facebook-sivulta.

Merikarvialle haetaan uutta ”chiefiä”, Rautalammille suomen- ja savonkielistä ”omalaatuista heimopäällikköä”, ja Turkuun näkemyksellistä johtamisen ammattilaista.

Kuntajohtajien työpaikkailmoituksista on tullut uusi tapa vahvistaa ja luoda kuntaan liittyviä mielikuvia. Toisistaan poikkeavat ilmoitukset tekevät näkyväksi sen, mikä on ollut kuntien todellisuutta jo pitkään, sanoo Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen.

– Totta kai kuntajohtaja toimii ylimpänä virkajohtajana, mutta se, millaisia tekoja ja näkyvyyttä johtajalta odotetaan, vaihtelee radikaalisti eri kunnissa, Airaksinen sanoo.

Airaksisen mukaan rekrytointi-ilmoituksissa haetaan ihmistä, jolla on johtamis- ja talousosaamisen lisäksi myös sisua ja innostusta kunnan brändin kiillottamiseen ja ylläpitämiseen.

– Kaikki rekrytointi-ilmoitukset ovat kunnan viestintää. Muista erottautumisella on viestinnän virrassa nykyään iso merkitys.

Airaksisen mukaan omaperäisten työpaikkailmoitusten taustalla on suomalaisten kuntien erilaistuminen, jota kaupungistuminen ja muuttoliike ovat vahvistaneet. Kunnan samoista tehtävistä huolimatta niitä ei johdeta samoilla välineillä ja malleilla.

– Lisääntynyt kaipuu pormestarimalleihin liittyy varmaan siihen, että ihmiset haluavat johtamiselle kasvot. Silti myös virkajohtaja voi yhtä lailla kunnan kasvot.

Maakuntauudistus muuttaa vaatimuksia

Maakuntauudistuksessa osa kuntien nykyisistä tehtävistä siirtyy maakuntien järjestämisvastuulle. Kunnan budjetin kutistuminen ei kuitenkaan automaattisesti johda kunnanjohtajan tehtävien vähentymiseen.

Airaksinen on pohtinut paljon sitä, ketä sitten vedetään hihasta, kun maakunnalliset palvelut sakkaavat.

– Luulen, että kuntajohtajien tehtävässä korostuu myös uudenlainen rooli maakuntien suuntaan. Heidän tehtävänsä on tulevaisuudessakin johtaa kuntaa, joka luo parhaat mahdolliset elämän edellytykset kuntalaisille.

Tulevaisuudessa kuntajohtajien vaatimuksissa korostuu Airaksisen mukaan yhdistävä johtajuus, kyky saada ihmiset saman pöydän ääreen. Varsinkin pienissä kunnissa johtajien osaamistarpeessa voi korostua vaikka lainsäädäntö tai maankäytön suunnittelu, sillä johtajan tukena ei välttämättä ole laajaa johtoryhmää. Johtajien on kuitenkin kaikkialla kyettävä omaksumaan nopeasti uusia asioita kunnan tarpeiden mukaan.

– Ykköskompetenssi on oppimiskyky.

Riitaisat erot vaurioittavat kuntien mainetta

Julkinen hakeutuminen virkoihin on vähentynyt 2000-luvulla ja luottamuspula johtaa entistä herkemmin kuntajohtajien potkuihin. Suomen Kuntajohtajat ry kritisoi kuntajohtajien oikeusturvaa kesäkuussa heikoksi.

Airaksisen mukaan ulostulo oli aiheellinen viesti siitä, miten monta ristiriitaista erottamisprosessia suomalaiskunnissa on käynnissä.

– Kuntajohtaja saa joskus kantaakseen ristin jonka rakentamiseen hänellä ei ole ollut osaa eikä arpaa. Riitaisat prosessit eivät kuntien mainetta ainakaan paranna.

Kuntajohtajien paikkojen hakijamäärissä tai osaajissa ei Airaksisen mukaan ole kuitenkaan vielä näkynyt huolestuttavaa laskua.

Milka Valtanen
toimitus@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*