Huoli Itä-Uudellamaalla: Yli puolet Uudenmaan kunnista jäämässä ilman edustajaa maakuntavaltuustossa
Merkittävä osa Uudenmaan kunnista ei tule samaan lainkaan edustusta maakuntavaltuustoon, Itä-Uudenmaan kunnat varoittavat. (Kuva: Sonja Eloranta)
Maakuntauudistus esitetyssä muodossaan on viemässä päätöksenteon kehitystä demokratian ja läheisyysperiaatteen kannalta täysin väärään suuntaan, varoittavat itäisen Uudenmaan kunnat yhteisessä kannanotossaan.
Huolta aiheuttaa se, että Uudestamaasta syntyy yksi jättimäinen vaalipiiri, kun nykyiset Helsingin ja Uudenmaan eduskuntavaalipiirit on tarkoitus yhdistää.
– Tämä johtaisi selvitysten mukaan siihen, että jopa 17 kuntaa 26:sta jäisi ilman edustajaa maakuntavaltuustossa. Maakuntavaltuutetut edustaisivat maantieteellisesti vain 9 kuntaa, eli 35 prosenttia alueesta, muistutetaan kannanotossa, jonka ovat laatineet yhteistyössä Porvoo, Loviisa, Sipoo, Myrskylä, Askola, Pukkila ja Lapinjärvi.
– Itäiseltä Uudeltamaalta uuteen maakuntavaltuustoon olisi erittäin vaikeaa tai mahdotonta saada useita edustajia. Oletettavaa on, että suuri vaalipiiri vaikuttaa negatiivisesti äänestysaktiivisuuteen, ehdokashankintaan, äänikynnykseen ja vaalien kustannuksiin, kannanotossa varoitetaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Porvoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, RKP:n kansanedustaja Mikaela Nylander sanoo Kuntalehdelle, että toiveena on saada useampi vaalipiiri Uudellemaalle.
Myös eduskunnassa edustetaan koko maata, vaikka tullaan edustettavaa aluetta pienemmistä vaalipiireistä, Nylander muistuttaa.
– Ellemme nyt onnistu, niin jossain vaiheessa onnistumme. Jossain vaiheessa pitää saada useampi vaalipiiri Uudenmaan maakunnan sisälle. Siitä tulee maakuntauudistus kakkonen ja kolmonen, Nylander ennustaa.
Lisäksi kannanotossa tuodaan huoli uudistuksen vaikutuksista kuntien kykyyn selvitä taloudellisesti jäljelle jäävien tehtävien ja investointien rahoituksesta. Uudistuksen taloudellisia vaikutuksia tulisi arvioida nykyistä perusteellisemmin.
– Erityisesti tulee varmistaa, että uudistuksen toteutuessa Uudenmaan maakunnan vuosittainen rahoitusvaje, joka on alussa arvioitu jopa 300 miljoonan euron suuruiseksi ja kasvavaksi, katetaan valtion toimesta täysimääräisesti. Mikäli maakunnan rahoitus ei ole turvattu heti alkuvaiheessa, on pelkona erityisesti maakunnan reuna-alueiden lähipalveluiden karsinta. Itäisen Uudenmaan kunnat katsovat, että sote-uudistus ei saa vaarantaa toimivia lähipalveluita ja Porvoon sairaalan nykytason mukaista toimintaa, kannanotossa sanotaan
Nylanderin mukaan on aiheellinen pelko, että budjettivaje vie palveluita alueen reuna-alueilta, jotka eivät saa edustusta maakuntavaltuustoon.
– Jos syntyy iso budjettivaje, totta kai se vaikuttaa palvelurakenteeseen, Nylander sanoo.
– Rahoituksen vaje on oikeasti valtava haaste. Se ei ole kuntien haaste, vaan se on ennen kaikkea seuraavan hallituksen haaste löytää niitä rahoja. Kun ei maakunnalla ole verotusoikeutta vaan rahoituspohja tulee suoraan valtiolta, sanon vaan lycka till seuraava hallitus, kun pitää löytää rahoitusta, Nylander sanoo.
