Terhi Pirilä-Porvali irtisanoutui Ilmajoki-lehden päätoimittajan työstä painostusyritysten vuoksi. Kuva: Sari Haapala

Kuluneen viikon aika julkiseen keskusteluun on noussut kuntapäättäjien suhde paikallislehtiin. Huolta on herättänyt se, pyrkivätkö kunnallispoliitikot vaikuttamaan journalistisiin sisältöihin ja pystyvätkö paikallislehdet tekemään kriittistä journalismia alueensa päätöksenteosta ja ongelmista.

Keskustelu lähti liikkeelle, kun Terhi Pirilä-Porvali irtisanoutui tehtävästään Ilmajoki-lehden päätoimittajana. Tapauksesta kertoi ensimmäisenä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntalehti Ilkka-Pohjalainen. Pirilä-Porvali kertoi lehdelle, että oli joutunut sekä kuntapäättäjien että Ilmajoki-lehden hallituksen painostuksen kohteeksi. Syyksi irtisanoutumiselleen hän ilmoitti lehden hallituksen yritykset puuttua lehden journalistisiin sisältöihin.

Tapahtumasarja alkoi, kun Pirilä-Porvali uutisoi kunnanvaltuutettu Timo Tuurin (kesk.) osallistuneen maaliskuussa kunnanvaltuuston kokoukseen, vaikka hänen olisi pitänyt olla koronakaranteenissa Espanjan matkalta palattuaan. Tuuri uhkasi vetää mainokset pois lehdeltä, mikäli juttu julkaistaisiin. Myös kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski kehotti Pirilä-Porvalia jättämään jutun julkaisematta.

Päätoimittaja päätti tästä huolimatta julkaista jutun. Poikkeuksellisen asiasta teki kuitenkin se, ettei Ilmajoki-lehden hallitus tukenut päätöstä. Heti jutun tultua julki hallitus lomautti päätoimittajan. Hallitus ilmoitti lomautuksen johtuvan koronasta, mutta ajoitus arvelutti Pirilä-Porvalia. Kyseessä ei myöskään ollut ensimmäinen kerta, kun päätoimittaja koki lehden hallituksen pyrkivän puuttumaan journalistisiin sisältöihin.

Kuntalehti haastatteli Terhi Pirilä-Porvalia, Ilmajoen kunnanjohtajaa Seppo Pirttikoskea sekä Paikallislehtien päätoimittaja ry:n, Journalistiliiton ja Sanomalehtien liiton edustajia selvittääkseen, miten kunnanpäättäjät ja paikallislehden työntekijät toimivat paikkakunnallaan. Onko toimittajien kokema painostus yleistä ja ovatko pelisäännöt kaikille selvät?

llmajoki-lehden hallituksen puheenjohtaja Liisa Äärynen ei halunnut kommentoida asiaa vielä keskiviikkona, mutta lupasi vastata Kuntalehden kysymyksiin tänään torstaina noin puolenpäivän aikaan. Äärysen vastaukset voi lukea tästä.

Pirilä-Porvali: ”Olisi sääli, jos paikallislehdet harvenisivat”

Terhi Pirilä-Porvali ehti toimia Ilmajoki-lehden päätoimittajana noin puolitoista vuotta. Vaikuttamisyrityksiä oli tänä aikana useita. Etenkin niitä tuli kunnan virkamiesten puolelta. Suurin ongelma oli, ettei Pirilä-Porvalin oma esimies, lehden hallitus, tukenut häntä painostustilanteissa.

Pirilä-Porvalilla oli selvät journalistiset perusteet juttunsa julkaisemiselle. Koronatilanne oli juuri pahenemassa Espanjassa ja sieltä palanneen valtuutetun osallistuminen kunnanvaltuuston istuntoon oli riski paikallaolijoille. Valtuutettujen joukossa on myös riskiryhmäläisiä. Osa heistä poistui kokouspaikalta ennen kokouksen alkua tai sen aikana, koska oli huolissaan terveydestään.

Aiheen tärkeydestä huolimatta lehden hallitus vaati, ettei juttua julkaistaisi.

– Toivoisin, että kuntien virkamiehet ja päättäjät ymmärtäisivät paremmin vapaan median tärkeyden ja roolit: kuinka toimii lehdistö, kuinka virkamies ja poliitikko. Parhaimmillaan voi syntyä hyvä kumppanuus, mutta sitä varten on pidettävä tietty etäisyys.

Etäisyys mahdollistaa sen, että lehti käsittelee myös kunnalle ongelmallisia aiheita. Tällaisten aiheiden käsittely on Pirilä-Porvalin mukaan saanut lukijoilta kiitosta.

Hän toivoo, että irtisanoutuminen herättäisi kunnissa keskustelua parempiin toimintatapoihin. Kriittinen paikallislehti on lopulta kunnan etu, kun päätöksentekoa käsitellään lehdessä, eikä esimerkiksi netin keskustelupalstoilla. Näin tieto on luotettavampaa ja eri osapuolet saavat äänensä kuuluville.

Pirilä-Porvali arvioi, että paikallislehtien rooli on viime vuosien aikana korostunut, sillä suuremmilla medioilla, kuten maakuntalehdillä on yhä pienemmät resurssit. Näin paikallislehti on yhä useammin ainoa viestin, jolla on aikaa paneutua paikallistason asioihin. Samalla myös toimeentulo on tiukoilla ja lehtien määrä on vähenemään päin.

 – Paikallislehtien taloudelliset paineet ovat niin kovat, ettei rinnalle kaivata poliittista painostusta. Olisi tärkeä muistaa, että lehti on arvokas osa paikallisyhteisöä ja vapaa uutisointi kaikkien etu. Lisäksi lehdet luovat kunnan henkeä ja tuovat paikkakunnalle koulutettujen työntekijöiden työpaikkoja. Olisi sääli, jos paikallislehdet harvenisivat.

Pirttikoski: ”Lehden painotukset ovat olleet vääriä”

Ilmajoen kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski kieltää painostaneensa Ilmajoki-lehden päätoimittajaa. Hän kertoo lähettäneensä Pirilä- Porvalille sähköpostin, jossa pyysi tätä harkitsemaan uudelleen jutun julkaisua. Sähköpostin sävy ei kuitenkaan Pirttikosken mukaan ollut uhkaava, eikä siinä esitetty vaatimuksia, vaan toivomus.

Kunnanjohtaja puhuu vain omasta roolistaan tilanteessa, eikä kommentoi muiden kunnanpäättäjien yhteydenottoja.

– Kokonaisuus on saanut aivan liian suuret mittasuhteet syystä, jota en tiedä. Jos päätoimittaja on kokenut painostusta, se olisi pitänyt ilmaista.

Pirttikosken mukaan kunta näkee Ilmajoki-lehden erittäin keskeiseksi viestintäkanavaksi, kun on tarve tiedottaa kunnan päätöksistä. Lehteen on haastateltu paljon esimerkiksi kunnan virkamiehiä, jotka ovat voineet valottaa kunnallisten päätösten taustoja.

Pirttikoski on toiminut Ilmajoen kunnanjohtajana 15 vuotta. Ensimmäisten 14 vuoden ajan hän oli erittäin tyytyväinen kunnan ja paikallislehden yhteistyöhön.

– Nyt sitten viimeisen vuoden aikana yhteistyö ei ole toiminut aivan sillä tavalla kuin aiemmin. Asioista on tiedotettu, muttei oikeilla painoarvoilla.

Tulevaisuudelta Pirttikoski odottaa kunnan ja lehden joustavaa ja luotettavaa yhteistyötä. Siihen kuuluu kunnanjohtajan mukaan se, että vaikeita asioita taustoitetaan mahdollisimman paljon, ennen kuin niistä kirjoitetaan. Näin painotukset menisivät päätoimittajan näkökulmasta enemmän oikeaan suuntaan.

– Kunnallisten päätösten tiedottaminen on kaikille toimittajille haasteellista.

Ongelmia tuottavat esimerkiksi termit ja erot eri toimielimien, kuten valtuuston, kunnan hallituksen ja lautakuntien välillä, Pirttikoski arvioi. Hän haluaisi kuitenkin, että Ilmajoki-lehti toimisi kunnallisen päätöksenteon ensisijaisena ja luotettavana tietolähteenä.

Pahkasalo: ”Kunnan linja ei ole lehden linja”

Kuntapäättäjät pyrkivät välillä vaikuttamaan paikallislehtien julkaisemiin sisältöihin. Paikallislehtien päätoimittajayhdistyksen puheenjohtaja Sauli Pahkasalo kertoo, että yhdistyksessä keskustellaan aika ajoin painostusyrityksistä. Ilmajoen tapauksesta poikkeuksellisen tekee se, että päätoimittajaa ei painostettu ainoastaan ulkoa päin, vaan myös lehden hallituksen sisältä käsin.

 – Ulkoa päin tulevaa painostusta ovat kokeneet kaikki. Se, että kyseessä on hallituksen jäsen, on kuitenkin ennenkuulumatonta.  

Pahkasalon mukaan on tärkeää, että lehdistönvapaus on nyt noussut julkiseen keskusteluun. Näin tietoisuus journalistisista päätösprosesseista kasvaa.

Kunnat kokevat paikallislehdet ajoin niin tärkeiksi ja läheisiksi, että niiden toivotaan välittävän kunnan viestiä. Esimerkiksi kriittinen uutinen paikallislehdessä saattaa herättää kuntajohtajissa enemmän närkästystä kuin sama uutinen maakuntalehdessä. Pahkasalo arvioi tämän johtuvan siitä, että paikallislehti nähdään eräänlaisena kunnan sydämenä ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Tällöin unohtuu, ettei lehti ole osa kunnan viestintää, vaan itsenäinen toimija.

Pahkasalo on itsekin tullut kutsutuksi kunnanjohtajan luo kahville ja keskustelemaan kunnan ja lehden linjasta. Lehden linja ei kuitenkaan ole kunnan asia.

–  Ymmärrän, että kunnilla on odotuksia paikallislehden suhteen, mutta jos lehden ja kunnan linja eivät kohtaa, ei se ole päätoimittajan ongelma. Sisältöpäätökset tehdään aina journalistisin perustein, ei virkamiesten tai päättäjien mielihalujen mukaisesti.

Hannikainen: ”Päätoimittaja päättää sisällöstä ja piste”

Myös Sanomalehtien liiton järjestöpäällikkö Ilona Hannikainen näkee vaikutusyritysten olevan osa paikallislehtien päätoimittajien arkea. Yleensä kyse on kuitenkin journalistisen työn hidastamisesta, ei täydestä estämisestä. Voidaan esimerkiksi kieltäytyä haastattelusta. Jos toimittajalta estettäisiin kokonaan pääsy julkisiin tietoihin, tulisi vastaan julkisuuslaki.

Hannikainen arvioi, että välillä päättäjät eivät ymmärrä painostavansa toimittajia.

– Kunnan ja lehden työntekijät tekevät molemmat tärkeää työtä ja suhtautuvat siihen intohimolla. Jos yhteydenotossa on tarpeettoman paljon tunnetta, voi se kuulostaa tahattomasti vaikuttamispyrkimykseltä.

Viime aikoina kuntien ja paikallislehtien väliseen suhteeseen on vaikuttanut myös kuntien oman viestinnän kehittyminen. Monissa kunnissa omia viestintäresursseja on vahvistettu ja painopiste on yhä enemmän kunnan omissa sosiaalisen median kanavissa. Hannikaisen mukaan tämä voi joskus johtaa perinteisten medioiden unohtamiseen ja esimerkiksi mediatiedotteiden vähentämiseen. Kunnan sosiaalinen media ei kuitenkaan korvaa mediaa esimerkiksi kunnallisen päätöksenteon seurausten arvioinnissa.

Kuntapäättäjät eivät ole ainoita, jotka haluaisivat äänensä kuuluviin paikallislehdissä. Vaikuttamisyrityksiä tulee myös useilta muilta tahoilta kuten yrityksiltä, seurakunnilta, lukijoilta, harrastusseuroilta ja järjestöiltä.

Kaikkien äänien keskellä journalistisen vastuunjaon pelisäännöt ovat kuitenkin selvät.

– Päätoimittaja vastaa sisällöstä ja piste, eikä hän saa luovuttaa tätä valtaa toimituksen ulkopuolelle. Päätoimittajan pitää tietenkin pystyä perustelemaan journalistisia päätöksiään ja olla valmis keskusteluun.

Aho: ”Tietämättömyys yhdistää painostustapauksia”

Monesti vaikuttajat ja poliitikot eivät tiedä, että journalistisiin sisältöihin vaikuttamaan pyrkiminen on epäasiallista. Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan epätietoisuus tai tietämättömyys on yhteinen lanka, joka yhdistää useita painostustapauksia.

Tietämättömyys on näkynyt myös Ilmajoen tilanteessa. Ilmajoki-lehden hallituksen puheenjohtaja on esimerkiksi kieltäytynyt julkisesti kommentoimasta tapahtuneen yksityiskohtia sillä perusteella, että kyse olisi Yhtiön sisäisestä asiasta.

 – Sitähän se ei missään nimessä ole, Aho sanoo.

Tiedon puute ei kuitenkaan rajoitu paikallistasolle. Aho muistuttaa, että valtakunnan politiikassa on tullut esiin yhtä lailla vaikuttamistilanteita. Jopa valtion ylin johto voi syyllistyä tällaiseen, niin kuin esimerkiksi Juha Sipilän (kesk.) pääministeriajan painostuskohu osoitti. Sipilä sai tuolloin moitteita Julkisen sanan neuvostolta lähetettyään Ylelle runsaan määrän painostavaksi tulkittavia viestejä Terrafame-yhtiön omistussuhteita käsittelevään juttuun liittyen.

– Tietämättömyys on samanlaista, eikä siihen vaikuta, onko kunnan vai valtakunnan politiikassa.

Tutkimuksia siitä, miten vaikutusyritysten määrä on viime vuosien aikana muuttunut Suomessa ei ole. Aho kuitenkin arvioi, että tietoisuus siitä, miten julkaisuihin saa vaikuttaa, ei ole ainakaan parantunut.

– Jos verrataan maailman mittakaavaan, Suomi on silti erittäin hyvin suojassa poliittiselta vaikuttamiselta

Vaikuttamisyrityksistä ei juuri tutkimusta

Kuntapäättäjien ja paikallislehtien suhteesta ja kuntapäättäjien vaikuttamisyrityksistä ei ole tehty tutkimusta. Paikallislehtien päätoimittajayhdistys aikoo tehdä syksyllä jäsenilleen kyselyn, jossa sivutaan myös tätä aihetta.

Reetta Multanen ja Riina Rastas tarkastelivat paikallislehtien itsesensuuria vuonna 2018 julkaistussa opinnäytetyössään. Itsesensuuria on monenlaista. Esimerkiksi mainostajista saatetaan kirjoittaa myönteisiä juttuja ilman journalistisia perusteita tai juttu jättää julkaisematta, koska se suututtaisi lukijoita. 

Tutkija Ilmari Hiltunen toteutti maaliskuussa 2017 kyselyn journalisteihin kohdistuvasta ulkoisesta vaikuttamisesta. Kysely lähetettiin 8 271 Journalistiliiton, Päätoimittajien yhdistyksen, Paikallislehtien päätoimittajien sekä Aikakauslehtien päätoimittajien jäsenelle. Vastausprosentti oli 10,6.

Vastaajista 10 prosenttia oli kokenut urallaan fyysistä painostusta, 25 prosenttia sanallista painostusta ja 26 prosenttia taloudellista painostusta. Yksittäisistä toimijoista useimmin painostajaksi nimettiin Suomi Ensin -liike.

Journalistin ohjeet

Julkisen sanan neuvosto on osaltaan ottanut kantaa Ilmajoen tapaukseen. Kannanotossaan neuvosto toteaa, että Pirilä-Porvalin julkaisema uutinen oli korona-aikana poikkeuksellisen merkittävä yleisen tiedonsaannin kannalta. Se muistuttaa myös, että lehden kustantajalla on oikeus määrittää lehden linja, muttei puuttua yksittäisiin julkaisupäätöksiin.

Hyviä journalistisia tapoja ohjaavat journalistin ohjeet, jotka on laadittu alan sisäisen itsesäätelyn avuksi. Ohjeiden kolme ensimmäistä pykälää käsittelevät juuri journalististen sisältöjen vastuukysymyksiä ja painostusta. Ne ovat seuraavat:

  1. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
  2. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.
  3. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.

Lue lisää:

Ilmajoki-lehden hallituksen puheenjohtaja: “Ymmärrän, että tein arviointivirheen, josta olen pahoillani”

Paikallislehdet vievät kuntaviestiä – “Virkamiehen tai päättäjän ei pidä ohjata toimittajan työtä” 

Juttua päivitetty: lisätty Liisa Äärysen vastauksiin johtava linkki 18.6.2020 kello 13:05. Korjattu Sauli Pahkasalon nimi 18.6.2020 kello 21:52.

Avatar
Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Hei!

    Kyllä painostusta esiintyy useissa kunnissa joissa keskustalla on yksinkertainen enemmistö.

  2. Kepuhan ajaa noita maakuntia ponnekkaasti, jotta samanlainen kepuilu jatkuisi.

  3. Tuskin kyse on niinkään keskustalaisesta politiikasta vaan siitä, että pienillä paikkakunnilla on virkamiehillä usein eri asioissa hukassa se, mikä toiminta on viriamieheltä sopivaa ja mikä ei, jolloin he polkevat kuntalaisten oikeuksia. Isoissa kaupungeissa ollaan varovaisempia, koska kaupunkilaisissa on enemmän koulutettuja ihmisiä, jotka osaavat vaatia oikeuksiaan. Samaan aikaan vain Keskusta on perinteisesti voimissaan näillä pikkupaikkakunnilla.

  4. Loppuiko lehden julkaiseminen koronan takia kun päätoimittaja lomautettiin?

  5. Oi aikoja, oi tapoja !
    Näyttääpi siltä, että ilmajokisetkin ovat onnistuneet valitsemaan omiin
    organisaatioihinsa sellaisia henkilöitä, joilla ei ole arvostelun kestävää
    käsitystä omien tehtäviensä rajoista tai tavoitteista !

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*