Isot haluavat omat pelisäännöt
Tampere on muiden suurten kaupunkien tavoin tavoittelemassa erityisasemaa tulevassa aluehallintouudistuksessa. (Kuva: Tampereen kaupunki / Susanna Lyly)
Isot kaupungit haluavat erityisaseman tulevassa aluehallintouudistuksessa. Kaupungit pelkäävät 18 samaan sapluunaan sullotun itsehallintoalueen leikkaavan siivet kehitykseltä, ellei Helsingin metropolialueelle, Tampereelle, Turulle ja Oululle anneta erityisasemaa uudistuksessa.
-Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen asema tulisi huomioida myös lainsäädännössä, jotta voimme varmistaa niiden roolin Suomen kilpailukyvyn ja kehityksen kärjessä, sanoo Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.
Porin kaupungin kehittämisjohtaja, valtiotieteen tohtori Timo Aron laatiman selvityksen mukaan koko maata ja kaikkia kaupunkiseutuja koskevat toimenpiteet ovat varsin tehottomia, jos isojen kaupunkien ja kaupunkiseutujen roolia ei huomioida. Suurten kaupunkien ajatuksia esiteltiin tänään Finlandia-talolla.
-Yksi mahdollinen vaihtoehto voisi olla se, että valitut suuret kaupungit tai kaupunkiseudut saisivat erityisaseman itsehallintoalueita muodostettaessa ja niihin sovellettaisiin alueellisesti eriytettyä lainsäädäntöä, selvityksessä esitetään.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Työnjako uusiksi
Aron selvityksessä esitetään, että uudistuksen valmistelussa tulisi arvioida, mitä alueellisia tehtäviä suuret kaupungit voisivat ottaa hoidettavakseen. Myös itsehallintoalueiden ja kaupunkien väliseen työnjakoon tulisi kiinnittää huomiota.
-Valitut kaupunkiseudut voisivat toimia niin sanottuna kaupunki- tai aluekuntana, jossa ne vastaisivat nykyisten kuntien tehtävien (pl. sosiaali- ja terveyspalvelut) lisäksi kokonaan tai osasta maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon tehtävistä, selvityksessä todetaan.
Pelkkä maksajan rooli uudistuksessa ei kaupunkeja kiinnosta. Tämän johdosta selvityksessä esiin nousee muutokset valtionosuuksissa. Näissä tulisi huomioida suurten kaupunkien kustannusten ja palvelutarpeen kasvu.
-Kaupunkialueilla on monia erityistekijöitä, jotka liittyvät niin kilpailukykyyn ja osaamiseen, kuin maahanmuuttoon ja työllisyyteenkin. Kaikki nämä lisäävät suurten kaupunkien vastuita, kustannuksia ja palvelutarpeita. Tästä syystä niiden erityisasema on perusteltu, selvityksen laatinut valtiotieteen tohtori Timo Aro sanoo.
Edellytykset kehitykselle
Suurten kaupunkien yhteiseen ”kapinarintamaan” nousseet kaupungit painottavat suurten kaupunkiseutujen mahdollisuuksia toimia oman alueen ja samalla koko maan kasvun vetureina. Siihen vain tulee antaa mahdollisuudet myös jatkossa.
-Suurilla kaupunkiseuduilla tulisi olla myös jatkossa selkeä rooli elinkeinopolitiikassa, työllisyydenhoidossa, toisen asteen koulutuksessa ja maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvissä tehtävissä. Kaupungit edistävät kansallista elinvoimaa ja kilpailukykyä yhä enemmän myös osaamisen kehittämisen, investointien, tapahtumien, innovaatioympäristöjen ja kokeilujen kautta. Sille tulee luoda edellytykset eri alueiden rooleja määritettäessä, sanoo Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen.
Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys itsehallintoalueita muodostettaessa -selvitys
Selvityksen esittelymateriaali
Tiedote Tampereen kaupungin sivuilla
Timo Aron haastattelu Kunta.tv:ssä:
”Isot kaupungit haluavat erityisaseman tulevassa aluehallintouudistuksessa.”
Että omat pelisäännöt isoille kaupungeille. Tämä tästä nyt vielä puuttui: kahden kerroksen väkeä.
Tällaisilla pelisäännöillä torppaantuvat kaikki uudistukset.
Timo Arolla on hyvät faktaperustelut sille, miksi tasapäinen malli, Keskustan märkä uni, ei olisi Suomen eikä suomalaisten parhaaksi. On syytä ottaa aikalisä ja koota asianosaisia valmisteluun riittävässä laajuudessa.
Ehkä tässä saadaan eri puolilla samalla oppia, että toimivimmat ratkaisut ja parhaat ideat eivät synny hallitusneuvotteluissa eikä puolueiden ajatushautomoissa ja viestintätoimistoissa, vaan tarvitaan huolellista ja tarkkaa virkamiesvalmistelua.
Mistä niitä huolellisia ja tarkkoja virkamiehiä jatkossa kasvaa, kun yliopistolaitoskin myllätään nyt yritysystävällisessä hengessä kuralle, on toinen juttu.
Voi hyvät pojat ja tytöt! Omia kaupunkivaltioita vain vaatimaan, kuten nyt isot kaupungit jo haluavat irtiottoja – ajatelkaa niitä pieniä Perähikiän kuntia, jotka eivät uudessa maakuntahallinnossa saa minkäänlaista vaikutusvaltaa ilman (ihan päinvastaista vastaavaa lainsäädäntöä, mitä ISOt nyt jo vaativat) erityislainsäädäntöä. Suomea tässä (kai?) pitäisi rakentaa? Samassa veneessä ollaan, valitettavasti.
Mikähän se noiden hankkeen vetäjien päähän on noussut? Suomi on sen verran pieni maa, että sen joka kolkkaan voidaan kyllä kehittää jos halua on. Timo Aron unelma ”kaupunkivaltioista” on ajatusharha, johon ei tohtoristason toimijalle uskoisi olevan varaa.
Ensin otetaan tavoite ja sitten haetaan sille perusteita – ei ole tieteellistä tutkimusta missään ilmiössä. Ja ilman puolueetonta tutkimusta sillä on vain mielipiteen status. Ilman elävää maaseutua ei ole vahvaa kaupunkia.
Olen tohtori Ahon kanssa samaa mieltä siitä, että jo ”Suomen maantieteen vuoksi todellisen sote-uudistuksen valmistelussa on oleellista pitää mielessä, että uudistus on järkevää toteuttaa eri tavalla eri puolella maata (kirjoitukseni 10.3.2015).”.
Sen sijaan olen tohtori Ahon kanssa täysin erimieltä siitä, että keskittyminen ja kaupungistuminen on joku luonnonlaki, jota yhteiskuntapolitiikalla pitää vielä tukea.
Anteeksi virheeni nimessä, tietystikin tohtori Timo Aro
Pärjäävätkö pienet kunnat ilman meitä suuria?
Suuret kaupungit pelkäävät, kuten ex-pääministeri Jyrki Katainen (kok.), ex-valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ja ex-kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) pelkäsivät – ylipäätään Kokoomus ja SDP pelkäävät, että muuttoliike maalta suuriin kaupunkeihin pysähtyy.
Jo vain – johan jotakin. Juuri kun olimme pääsemässä yhteisymmärrykseen aletaankin sooloilla.
Nyt vain piste eriarvoisuushömpälle.
Eikö tässä maassa enää osata päättää asioista. 7 -vuotta soudettu ja huovattu. Nyt ne päätökset pöytään ja sillä siisti.
Ei ihme, että Sipilä on vetänyt herneen nenään.
15+3 pöytään. Isot kaupungit ihmisiksi. Pitääkö taas pienemmät kaupungit nuijia maan rakoon, ettei edes lääkäreitä saataisi. Hävetkää….anteeksi, meni herne minulta nyt nenään.
Synteesi käymistäni keskusteluista:
Isot kaupungit eivät halua itsehallinnollisia maakuntia eivätkä uutta julkisen toiminnan hierarkiaa. No, eipä tietenkään, kun kaupunkien omat organisaatiot ovat jo tarpeeksi hierarkkisia ja jäykkiä. Tampere voisi aloittaa kunta- ja maakuntauudistuksen omasta organisaatiostaan.
Olen ollut pitkään päätöksenteossa ensin ihan pikkuisessa 1000 asukkaan kunnassa siteen 28 vuotta turun seudun kunnassa, joka kehittyi n. 3000 asukkaan kunnasta n.6000 asukkaan kunnaksi paljolti Turun käsittämättömien päätösten avittamana. Toki Turun huonon hallinnon seurausten hyödyntäminen vaati Maskulta ja muilta Turun naapurikunnilta kykyä hyödyntää Turun heikkoudet ja vahvuudet. Välillä olin eduskunnassa Esko Ahon hallituksen tukijoukoissa. Nyt olen toista kautta Turun valtuustossa keskustan ryhmän johtajana ja tuskailen huonoa hallintoa. Toivossa on kuitekin hyvä elää, sillä nykyjohdolla näyttää olevan halua parempaan, mutta vielä ei ole sellaista näyttöä, josta olisi muille ammentaa. Ja työtä omassa pesässä on enemmän kuin tarpeeksi. Eli ei pidä pullistella.
Uskallan väittää, että jos Turkua johdettaisiin hyvin niin talous olisi reilusti enemmän plussalla kun se on nyt pakkasella. Eli nyt hallituksen pitää jättää Turkulaiset ja muut vastaavat lobbarit
omaan arvoonsa ja tehdä päätöksiä, joilla Suomi saadaan nousuun.
Kas kummaa, jostain tuo korkki nimeltä Aro taas pulpahti pintaan huutamaan isojen kaupunkien erityisasemaa. Sellainen on luonnostaan olemassa, mutta nuo argumentit on kuntaliitiosjargonista tuttua, jolle on saatu Arossa kasvot ja joka on kaupungeille sopiva ”asiantuntija”.