Kuntien virastoissa tapahtuu paljon hyvää kehitystyötä, arvioi työelämätutkija. (Kuva: Ville Miettinen)

Jos kunnat olisivat yrityksiä, moni olisi jo hehkuttanut mediassa tekemisiään, johtamisen uusia tuuliaan ja innovaatioitaan. Näin arvelee yliopistonlehtori Jaana-Piia Mäkiniemi hieman kärjistäen Kunnallisalan kehittämissäätiön sivulla.

Torstaina ilmestyvässä Polemiikki-lehdessä Tampereen yliopistossa työhyvinvointia tutkiva Mäkiniemi luottaa kuntatyön houkuttavuuteen. Hän soisi kunnissa tapahtuvan kehitystyön näkyvän ja kuuluvan nykyistä enemmän julkisuudessa, koska eri puolilla Suomea tehdään hänen mukaansa paljon hyvää ja mielenkiintoista.

Mäkiniemi poimii esimerkiksi Hämeenkyrön kunnasta Tekesin Liideri-ohjelman, jossa työntekijät osallistettiin kehittämään kunnan palveluja – ja samalla omaa työtään.

Mäkiniemi on tutkimuksissaan tehnyt yhteistyötä useiden kuntien kanssa. Kunnallisalan kehittämissäätön rahoittaman hankkeen kohteena oli Espoon kaupunki. Viimeksi Työsuojelurahaston projektissa tuli tutuksi 15 koulua.

– Yhteistyökuviot ovat muuttaneet käsityksiäni paljon myönteisemmiksi. Motivoituneilla kuntatyöntekijöillä on paljon annettavaa oman työnsä kehittämiseen, kun he vain saavat siihen mahdollisuuksia, sanoo Mäkiniemi Kaks.fin mukaan.

Murrosvaihe käytettävä hyväksi

Maakuntauudistuksen tuoma murrosvaihe on Mäkiniemen mukaan sopiva sauma nostaa myös työnantajaprofiilia.

– Vaikka käy myllerrys, jonkun pitää uskoa, että parempaa on lopulta tulossa. Toiveikkuuden johtaminen korostuu muutoksessa.

Alueuudistuksen valmistelu on herättänyt epävarmuutta, pelkojakin. Jaana-Piia Mäkiniemi muistuttaa, että yrityspuolella on totuttu sellaliseen epävarmuuteen, jota ssote-uudistus nyt kuntasektorilla aiheuttaa.

Muutokset edellyttävät entistä enemmän ketteryyttä myös kunnissa, Mäkiniemi sanoo Kaks.fin mukaan.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä