Käyttäytymistieteistä uudenlaista vauhtia hallitusohjelman toteuttamiseen
Vapputunnelma vaikuttaa olleen tämän kuvan nappaamisen hetkellä suhteellisen rauhallinen Helsingissä. Käyttäytymistieteiden avulla pyritään ymmärtämään ihmisten tarpeita ja toiveita mahdollisimman kattavasti yhteiskunnassa. (Kuva: Pixabay)
Uuden hallitusohjelman keskiöön on nostettu tavoitteita, joiden saavuttamista tuetaan ja tarkastellaan hyödyntämällä käyttäytymistieteitä.
Ihmisten toimintaa, vuorovaikutusta ja käyttäytymistä tutkivaa tieteenalaa hyödynnetään erityisesti ylivelkaantumista ja talousosaamista, työelämää, ilmastopolitiikkaa ja liikunnan edistämistä sekä kyberturvallisuutta koskevissa asioissa.
Valtioneuvoston kanslian projektipäällikkö ja erityisasiantuntija Maarit Lassander kertoo, että jo viime vuosikymmenellä Britanniassa otettiin ensimmäisiä askeleita kohti käyttäytymistieteiden hyödyntämistä julkisessa hallinnossa.
Kyseisen tieteenalan kehitystä suhteessa julkiseen hallintoon on seurattu Suomessa, ja viime vuosina on tehty myös aiheeseen liittyviä kansallisia kokeiluja, Lassander kertoo.
Käyttäytymistieteillä on nyt ensimmäistä kertaa paikkansa Suomen hallitusohjelmassa. Esimerkiksi Alankomaissa on jo kokemusta hallitustasolta, miten käyttäytymistieteellisiä analyysejä voidaan hyödyntää hallitusohjelman tavoitteiden toteutumisen seurannassa.
”Emme lähde arvailemaan”
Maarit Lassander kertoo, että käyttäytymistieteitä hyödyntämällä halutaan tukea muiden muassa kansalaisten omaehtoista päätöksentekokykyä.
– Tutkimustiedon avulla voidaan edistää ihmisten osallistamista päätöksentekoon ja auttaa ihmisiä näkemään entistä paremmin esimerkiksi palvelupolkuja.
Hallituskauden aikana on tarkoitus kerätä tietoa ja kokemuksia käyttäytymistieteiden näkökulmista.
Hallitusohjelmassa on arvioitu, että kotitalouksien velkaantumisen hallintaan ja kansalaisten talousosaamiseen liittyvä käyttäytymistaloustieteellinen tutkimus on varsin kattavaa ja korkealaatuista. Se luo hyvän pohjan talousosaamisen kehittämiselle.
Tutkimustiedon pohjalta tunnistetaan, että koulutuksilla voidaan saavuttaa merkittäviä parannuksia ihmisten talousosaamisessa ja -käyttäytymisessä.
Vielä on paljon tutkittavaa muiden muassa sen suhteen, missä kohtaa ihmisen elämää edellä mainituistakin koulutuksista olisi eniten hyötyä.
– Emme lähde arvailemaan, vaan luotamme laadukkaaseen tutkimustietoon.
– Kysytään ihmisiltä, mitä he haluavat, eikä oleteta mitä ihmiset haluavat.
Käyttäytymistieteiden hyödyntämiseen voi olla aikansa ja paikkansa myös kunnissa, Lassander arvioi.
Kunnat tietysti tekevät omat päätökset, hän jatkaa.
Motivaatiotekijät luupin alla
Valtioneuvoston viestintäosasto tiedotti viime viikolla, että käyttäytymistiedon soveltamisella on saavutettu useissa maissa positiivisia tuloksia työelämän edistämisessä.
Tiedotteessa nostettiin esille, että käyttäytymisen motivaatiotekijät tunnistavalla viestinnällä voidaan kannustaa palveluiden ja etuuksien tehokkaampaan käyttöön.
Hallituksen ilmastopolitiikka pohjaa merkittävästi aiempaa enemmän mahdollisiin tulevaisuuden teknologisiin innovaatioihin sekä vapaaehtoisiin toimiin hiilidioksidipäästöjen hallinnassa.
Merkittävä osa esitetyistä toimenpiteistä pohjautuukin yksilöiden käyttäytymiseen.
Tiedotteessa sanottiin myös, että erityisesti vapaaehtoisuuteen perustuvien toimien osalta on keskeistä ymmärtää ilmastoystävällisen käyttäytymisen mahdollistajia ja esteitä.
