Kempele etsi identiteettiään kuntalaisäänestyksellä – Äänestysaktiivisuus yllätti kunnanjohtajan

Kempeleläiset haluavat, että Kempele pysyy kuntana. Neuvoa-antava kuntalaisäänestys kunnan nimikkeen muuttamisesta kaupungiksi ratkesi tiistaina 5. kesäkuuta.

Kunta-nimike voitti selvällä 64,2 prosentin enemmistöllä.

– Saimme selkeän päätöksen. Ainakin oma esitykseni on, että mennään kuntalaisten mielipiteen mukaan, Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi sanoo.

– Halusimme osallistaa laajasti kaikenikäiset kuntalaiset ja kuulla, mitä turuilla ja toreilla halutaan. Tulos on vahva ja hyvä. Äänestysaktiivisuus ja selkeä tulos antavat legitimiteettiä.

Kuntalaisten äänestysaktiivisuus oli Lohelle iloinen yllätys. Tavallisesti kuntalaisille tehtyjen kyselyjen vastausprosentti jää alhaiseksi, mutta nyt yli 53 prosenttia äänioikeutetuista osallistui äänestykseen.

– Se, ollaanko kunta vai kaupunki on tavallaan helppo asia. Jokainen pystyy muodostamaan siitä mielipiteen. Siinä on mielikuvakysymys ja tulee asiana aika lähelle yksittäistä kuntalaista, Lohi sanoo.

Kempeleläiset ovat äänensä antaneet Kunta vai kaupunki -prosessissa. Äänestysprosentiksi muodostui hienosti 53,3%. Äänet jakautuivat seuraavasti: Kunta 64,2%, Kaupunki 35,6%. Asiasta päättää lopullisesti valtuusto syyskuun kokouksessaan. ? @KempeleenKunta @Kuntaliitto

— Tuomas Lohi (@tuomas_lohi) June 5, 2018

Kunnanjohtaja tiedotti äänestystuloksesta Twitterissä 5.6.2018.

Tulos viitoittaa kempeleläisyyttä

Nopeasti kasvanut Kempele on etsinyt pitkään identiteettiään. Kunnan asukasluku on 17 600, kolmanneksi suurin Pohjois-Pohjanmaalla. Kaupunki-nimikkeen ottamista on pohdittu monta kertaa 2000-luvun aikana.

Nimike ei vaikuta käytännön toimintaan, talouteen tai palveluihin, vaan liittyy alueen imagoon ja mielikuviin.

Lohen mukaan tuore kuntalaisäänestys teki hyvää koko kunnalle, jossa on tunnistettu paljon juurettomuutta.

– On ollut haastavaa tunnistaa mitä on kempeleläisyys ja kempeleläinen identiteetti. Siitä on kuitenkin käyty hyvää ja kiihkotonta keskustelua, joka on tärkeää pääomaa myös tulevaisuudessa.

Äänestystulos osoittaa, että kempeleläisyys on kuntalaisuutta. Kunnanvaltuusto antaa asiasta lopullisen päätöksen syyskuussa. Lohi uskoo, että päättäjät kunnioittavat äänestyksen tulosta.

Äänestysikäraja 16 vuotta

Kuntalaisäänestys oli Lohen mukaan yllättävän hyvä ja kevyt prosessi, eikä aiheuttanut juuri kustannuksiakaan.

Äänestyksen järjestämisestä tullut palaute on ollut myönteistä. Kuntalaiset kiittävät osallistumismahdollisuudesta ja äänestysikärajasta, joka oli 16 vuotta.

– Tämä oli tulevaisuuteen katsova äänestys, jossa oli myös oppimisnäkökulma, kun äänestämistä harjoiteltiin kouluissakin. Tämä herätteli siihen, että kuntalaiset voivat vaikuttaa asioihinsa, Lohi sanoo.

Äänestys järjestettiin huhti-toukokuussa lähettämällä kaikille 16 vuotta täyttäneille kuntalaisille kotiin äänestyslappu. Äänen saattoi antaa postitse tai pudottaa lapun johonkin kaupungille asetetuista uurnista.

Viimeinen äänestyspäivä oli 31. toukokuuta.

Nyt ollaan tärkeän asian äärellä. ?Kuntalaisäänestys. hmmm. ?. Kaupunki vai kunta? – Yllättäviä taustatietoja. Suomessa on 53 asukasluvultaan pienempää kaupunkia. Väestötiheydeltään sijalla 21. Suomen nopeimmin kasvanut kunta vuosina 1970-2017. pic.twitter.com/lx4IbUzusC

— Marja-Liisa Kettunen (@Marliisi) April 16, 2018

Äänioikeutetut kuntalaiset saivat postissa äänestyslapun.