Pekka Rajala oli vielä maanantaina "sataprosenttisen varma", että valtiovarainminsiteriö ei pidätä syytteessä olevia Kittilän luottamushenkilöitä luottamustoimistaan. (Kuva: Ville Miettinen)

Virkarikoksista syytettyjen luottamushenkilöiden ”hyllytys” eli pidättäminen kunnallisista luottamustoimista tarkoittaa merkittäviä kokoonpanomuutoksia Kittilän päätöksentekotoimielimissä.

Pelkästään keskustan valtuustoryhmässä viime vuonna kuntavaaleissa valituista yhdeksästä valtuutetusta jäljellä on enää kaksi. Yksi syytteen saanut valtuutettu vetäytyi omatoimisesti päätöksenteosta jo syksyllä. Hänen tilalleen noussut varavaltuutettu on niin ikään syytettynä ja hyllytetään siis nyt – kuten viisi muutakin keskustan valtuustoryhmän jäsentä.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän neljästä jäsenestä kaksi hyllytetään, samoin kuntalaislistan ainoa edustaja valtuustossa.

Kunnanhallituksessa hyllytys koskee viittä jäsentä ja kahta varajäsentä. Kittilän kunnanhallitus on edelleen toimintakykyinen, hallituksen puheenjohtaja, ja toinen keskustena valtuustoryhmän alkuperäisjäsenistä, Pekka Rajala vakuuttaa.

– Pystymme toimimaan varajäsenillä, Rajala sanoo Kuntalehdelle.

Rajala uskoo, että kukin hyllytetty syytetty hakee henkilökohtaisesti täytäntöönpanokieltoa päätökselle. Valitusaikaa on kuukausi.

Lex Kittilän mukainen päätös on suoraan täytäntöönpanokelpoinen, eikä valtuutettu saa päätöksen jälkeen osallistua päätöksentekoon. Hän voi kuitenkin normaalin muutoksenhakumenettelyn mukaan valittaa päätöksestä ja hakea sille täytäntöönpanokieltoa. Hallinto-oikeuden päätettäväksi jää, käsitteleekö se hakemusta täytäntöönpanokiellolle. Jos se käsittelee, voi viedä kuukausia, ennen kuin ratkaisu tulee.

– Jos ei ole jo kaikilta lähtenyt asianajajilta hallinto-oikeuteen paperit, kyllä ihmettelen, Rajala sanoi tiistaina iltapäivällä.

Hän pitää ministeriön päätöstä hämmentävänä ja arvioi, että ministeriössä ei ole luettu kunnolla Kittilän kunnanvaltuuston toukokuista päätöstä.

– Siinä oli kovat perusteet, että pidättämistä ei voi panna täytäntöön.

– Olin vielä eilen sataprosenttisen varma, että he [ministeriö] eivät tule pidättämään. Tämä on venynyt niin pitkään. Päätöksen piti tulla ensin kesäkuun alussa, sitten viime viikolla. Eilen ennen valtuuston kokousta kyseltiin, koska se tulee , kun emme olleet varmoja voimmeko pitää valtuuston kokousta ollenkaan, jos pidättäminen tehdään ja kutsumme väärät henkilöt kokoukseen.

Ylijohtaja Jani Pitkäniemi VM:stä muistuttaa, että prosessissa on haluttu edetä huolellisesti ja kunnallista itsehallintoa kunnioittaen.

– Lausuntoihin on perehdytty kunnolla, joten ajattelemme, että päätös ei sinällään ole mitenkään viipynyt, Pitkäniemi kommentoi Kuntalehdelle sähköpostitse.

Syytteiden vakavuus ja laajuus painoivat VM:n vaa’assa

VM:n päätös koskee kunnallisten luottamustoimien lisäksi myös kuntien yhteistoimintana hoidettuja tehtäviä, kuten kuntayhtymien toimielimiä sekä valtion luottamustoimia, joihin kunta on valinnut edustajansa.

Jani Pitkäniemen mukaan syytettyjen kirjallisessa kuulemisessa korostui laajasti syyttömyysolettamaan vetoaminen ja ylipäänsä kuntalain asianomaisten säännösten kyseenalaistaminen perustuslakinäkökohdilla.

Kittilän kunnan mukaan esteellisyyssäännösten mukainen menettely olisi riittänyt, toisin sanoen syytetyt olisi pidätetty vain niistä luottamustoimista joita syyte suoraan koskee. Ministeriö ei pitänyt tätä riittävänä, kuten ei pitänyt kaupunkineuvos Antti Rantakokon selvitysryhmä eivätkä kunnan toimeksiannosta asiaa viime syksyllä tarkastelleet lainoppineet.

”Esteellisyyssäännöksiä ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu tällaisten ongelmavyyhtien ratkaisuun, vaan estämään ongelmien syntyminen yksittäisissä päätöksentekotilanteissa”, ministeriö katsoo päätöksessään. Ministeriön mielestä syytteiden vakavuus ja laajuus ja uudet epäilyt kunnan hallinnon toimimisesta laillisesti eivät mahdollista esteellisyyssäännösten soveltamista Kittilässä. Kittilän kunnan esittämiin perustuslaillisiin kysymyksiin ministeriö katsoo puututun jo lainvalmistelussa riittävästi.

– VM katsoo, että kuulemisen yhteydessä esitetyt viittaukset lain valmisteluvaiheessa tai eduskuntakuulemisessa annettuihin lausuntoihin ovat olleet perustuslakivaliokunnan tiedossa ja punninnassa valiokunnan antaessa lausuntonsa, Pitkäniemi sanoo.

– Syytteiden ja alkuvuodesta tehdyn selvityksen perusteella tilanne on äärimmäisen vakava, ja kunnan päätöksenteon uskottavuus pitää pystyä palauttamaan. Kyse on hallinnollisesta turvaamistoimenpiteestä. Tämä päätös tarjoaa nähdäksemme mahdollisuudet uskottavuuden ja luotettavuuden korjaamiseen.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä