Kiusaamista voi olla myös huono hallinto
Kuva: Juha Metso
Kotkan entinen ympäristöjohtaja Eeva Linkola joutui hankalaan tilanteeseen selvittäessään laboratoriokauppaa, jota hän vastusti. Nyt jo eläkkeelle jäänyt Linkola arvelee, että kyseessä oli kiusaaminen.
Myös huono hallinto voi olla kiusaamista, vahvistaa vuosikymmeniä kiusaamista tutkinut johtava asiantuntija Maarit Vartia-Väänänen Työterveyslaitoksesta.
Kuulemansa perusteella Vartia-Väänänen kuvaa Linkolaa niin sanotuksi whistle bloweriksi, ”paljastajaksi”, joka on vienyt väärinkäytöksiä julkisuuteen.
– Paljastusten tekeminen on riski kiusaamiselle. Tavallista on, että ignoroidaan, eristetään, ei puhuta, ei kutsuta kokouksiin. Se on totta kai epäasiallista kohtelua ja kiusaamista, hän sanoo.
Kotkan kaupunginjohtajan Henry Lindelöfin mukaan Kotkan kaupungin hallinto on erittäin terve eikä ketään yritetä vaientaa. Linkolan tapausta hän kutsuu yksittäistapaukseksi, jossa jännitteet syntyivät erilaisista näkemyksistä laboratoriokaupassa.
Lisää työpaikkakiusaamisesta kuntaorganisaatiossa torstaina ilmestyvässä Kuntalehdessä.
Toden totta. Jälleen kehun lehteänne. Hyvä aihe ja rohkea nimellään esiintynyt kiusattu. Huono hallinto on varmaan kaikkialla tuttu ilmiö. Jossain enemmän, toisaalla vähemmän.
Moniko tietää sen lainvastaiseksi? Hyvä hallintotapa on hallintolaissa. Se ei ole kiinni siitä, sattuuko huvittamaan ja persoonaan sopimaan sen noudattaminen. Meillä on vielä lisäksi hyvä sisäinen ohje kiusaamisen estämiseksi.
Pahinta kiusaamista on kiusatun mitätöinti. Myönnettiinkö tässä jutussa kiusaaminen?