Komissaari Ferreiran mukaan koheesiopolitiikka on ”Eurooppaa koossa pitävä liima” – suomalaiset paikallispäättäjät ovat EU:n kriittisimpiä koheesiopolitiikkaa kohtaan
Komissaari Elisa Ferreira korostaa koheesiopolitiikan merkitystä Euroopan yhtenäisyydelle. (Kuva: European Union / John Thys)
BRYSSEL– Suomalaiset alue- ja paikallispäättäjät suhtautuvat koheesiopolitiikan toimivuuteen ja tärkeyteen kriittisemmin kuin kollegansa EU:ssa.
Alueiden komitean täysistunnossa Brysselissä tällä viikolla julkaistussa tuoreessa Euroopan alue- ja kuntabarometrissa suomalaiset paikallispoliitikot antoivat suhteessa vähiten puoltavia vastauksia väittämään ”koheesiopolitiikka toimii ja sen on pysyttävä Euroopan tulevaisuuden tukipilarina sekä osana vihreää ja digitaalista siirtymää”.
Koheesiopolitiikan tarkoituksena on rakennerahastojen kautta tukea taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta Euroopassa. Kyse on rahanjaosta, jonka tavoitteena on edistää ja tukea jäsenvaltioiden ja alueiden sopusointuista kokonaiskehitystä.
Brysselissä alueiden ja kuntien viikolla puhunut EU:n koheesio- ja uudistusasioista vastaava komissaari Elisa Ferreira kuvaili koheesiopolitiikkaa liimaksi, joka pitää Eurooppaa koossa. Tällä hän korosti mm. koheesiopolitiikan tärkeyttä maailmaa kohdanneisiin kriiseihin reagoimisessa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Koheesiopolitiikka mahdollisti mm. nopean reagoinnin koronapandemiaan ja tänä vuonna Venäjän Ukrainassa aloittamaan sotaan, Ferreira muistutti.
Alueiden komitean puheenjohtaja Vasco Alves Cordeiro puolestaan kuvaili koheesiopolitiikan luovan pohjan Euroopan kukoistukselle tulevaisuudessa, sillä koronakriisiin ja sotaan reagoimisen lisäksi se auttaa energiakriisiin sopeutumisessa ja kestävien energiaratkaisujen kehittämisessä.
Koronapandemiaan ja sotan reagoiminen ovat vaatineet äkillisesti valtavia summia rahaa EU-mailta, ja reagointiin on käytetty myös koheesiopolitiikka.
Alueiden komitea: Alkuperäisestä tavoitteesta ei saa luopua
Keskiviikkona alueiden komitea vaati täysistunnossa pitämään kiinni siitä, että koheesiopolitiikka toteuttaa myös alkuperäistä tarkoitustaan eli pitkän tähtäimen suunnitelmien ja investointien mahdollistamista.
Alueiden komitean puheenjohtaja Vasco Alves Cordeiro sanoi puheenvuorossaan, että jälleenrakentamista koskevaa alueellista ja paikallista yhteistyötä varten on luotava oma budjettikohtansa.
-Tämä on konkreettinen ehdotuksen jälleenrakennusta käsittelevää Berliinin konferenssia silmällä pitäen.
Sota on toisaalta vaikeuttanut koheesiopolitiikan uuden rahoitusvälineen oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamista, toisaalta sen käyttöönotoista on tullut entistäkin tärkeämpää.
-Sota on tehnyt oikeudenmukaisesta siirtymästä vielä kiireellisemmän. Tehokkaimman tavan löytäminen tässä onnistuu vain, jos alueet ja kunnat otetaan aidosti mukaan kaikkiin vaiheisiin suunnittelussa ja toteuttamisessa, muistutti oikeudenmukaisen siirtymän lausunnon esitellyt Sari Rautio (kok.,/epp.).
Raportti nostaa esiin monia huolia
Alueiden komitean julkaistessa EU:n vuosikertomuksen alueiden ja kuntien tilasta Cordeiro totesi, että Euroopan alueiden ja kuntien tila riippuu siitä, millaisia ihmisten elinolosuhteet ovat kaikessa moninaisuudessaan eri puolilla Eurooppaa.
-Vastaavasti myöskään Euroopan unionin tilaa ei voida arvioida täysin aukottomasti, jos EU:n alueiden ja kuntien olosuhteet jätetään huomiotta. Esimerkkitapaukset kautta Euroopan ovat vahva osoitus siitä, että alueet ja kunnat ovat malliesimerkkejä solidaarisuudesta, edistyksestä ja toivosta sekä eurooppalaisten arvojen ja periaatteiden noudattamisesta, Cordeiro totesi.
Alueiden ja kuntien tilaa kartoittava vuosikertomus, jonka yhtenä osana alue- ja kuntabarometri toimii, toteaa koheesiopolitiikan toimivan ja olevan erittäin tärkeä työkalu Euroopan tulevaisuudessa.
Lisäksi raportti nostaa esiin useita huolenaiheita mutta myös rohkaisevia havaintoja Euroopan alueilta ja kunnista.
Erityisesti pinnalla on Venäjän aloittaman sodan vaikutus Itä-Euroopassa. Raportti muistuttaa, että mikäli alueet ja kunnat eivät pääse mukaan suunnittelemaan, miten sodan vaikutuksista selvitään, uhkana on eriarvoistumisen jyrkkeneminen alueiden välillä.
Esitellessään raporttia alueiden komitean puheenjohtaja Vasco Alves Cordeiro muisti erityisesti niitä itäeurooppalaisia kaupunkeja, jotka ovat organisoineet valtavan vapaaehtoisten verkoston Ukrainasta pakenevia auttaakseen.
Esimerkiksi Varsovassa tällaiseen verkostoon kuuluu 14 000 ihmistä.
Suomalaiset kriittisiä myös ilmastopainotukselle
Vuosikertomuksen mukaan ilmastohätätilan jarruttamisessa epäonnistuminen voi aiheuttaa alueille ja kunnille mittaamattomat vahingot koko EU:ssa.
Esimerkiksi tulvien aiheuttama talousvaikutus on tällä hetkellä 8,5 miljardia euroa, mutta maapallon keskilämpötilan kohoaminen 2 asteella nostaisi kustannukset 16 miljardiin ja lämpötilan kohoaminen 3 asteella nostaisi vaikutukset 40 miljardiin, raportti toteaa.
-Pahiten tämä iskisi alueisiin Skandinaviassa, Puolassa, Irlannissa ja Pohjois-Italiassa, raportissa todetaan.
Ilmastotyössä kuntien ja alueiden panos on valtava: ne ovat vastuussa 70 prosentista toimista ja ilmasonmuutokseen sopeutumisessa peräti 90 prosenttia toimenpiteistä toteutetaan alueilla ja kunnissa.
Käsitellessään ilmastokriisiin reagoimista Vasco Alves Cordeiro nosti puheessaan esiin myös Lappeenrannan kaupungin ja sen sadevettä hyödyntäen rakentamat keinotekoiset suot, jotka pyrkivät ehkäisemään luontokatoa.
Alue- ja kuntabarometriin vastanneet suomalaispäättäjät eivät kuitenkaan pidä ilmastokriisiin liittyviä toimenpiteitä yhtä tärkeinä kuin kollegat muualla EU:ssa.
Esimerkiksi kysymykseen Missä EU:n alueiden ja kuntien tulisi saada lisää vaikutusvaltaa? vaihtoehdon ”ilmastokriisi ja ympäristö” koko EU:n tasolla valitsi 56 prosenttia vastanneista mutta suomalaisista vain 34 prosenttia.
Vastaavasti kysymykseen Mikä pitäisi olla EU-rahoituksen päätavoite alueellasi tai kaupungissasi? vaihtoehdon ”ilmastokriisin lieventäminen” valitsi EU:n tasolla 42 prosenttia mutta suomalaisista 19 prosenttia.
Alla otos vastausten jakautumisesta paikallispäätäjien näkymykseen siitä, mihin EU-rahaa pitäisi omalla alueella käyttää.
Ylin vaihtoehto ilmastokriisin vaikutusten lieventäminen. Sen alapuolella vihreän siirtymän tukeminen, digitaalisen siirtymän tukeminen, työttömyyden taklaaminen, liikenteen modernisoiminen, energiahintojen nousun jarruttaminen, ”muu” ja ”en osaa sanoa.
Alueiden komitean vuosiraportti tarjoaa tilannekuvan kaikkein kiireellisimmistä haasteista, joita alueilla ja kunnilla on eri puolilla unionia, ja antaa tietoa EU:n poliittisten päätösten tueksi. Raportti perustuu Euroopan alueiden komitean teettämiin omiin tutkimuksiin, akateemiseen tutkimukseen sekä muilta EU:n toimielimiltä ja avoimista lähteistä saatuihin tietoihin.
Alue- ja kuntabarometriin vastasi 25.7.-11.9. yhteensä 2 698 eurooppalaista paikallispäättäjää. Vastanneista 59 oli Suomesta.
Juttua päivitetty 13.10. klo 17.15 Vasco Alves Cordeiron kommenteilla.
