Koronakriisin keskellä aloittaneet nuoret kunnanjohtajat korostavat positiivisuutta – "On päässyt heti ottamaan härkää sarvista"
Tatu Ujula aloitti Ypäjän kunnanjohtajana maanantaina 30. maaliskuuta.
Koronavirus on vienyt Suomen poikkeustilaan, joka on muuttanut arkea kaikissa kunnissa. Poikkeuksellisina aikoina myös johtajien rooli korostuu.
Kuntalehti haastatteli kahta nuorta kunnanjohtajaa siitä, miltä tuntuu aloittaa kunnan luotsaaminen tilanteessa, joka on uusi kokeneimmillekin päättäjille.
Suhtautumisestaan poikkeusoloihin kertovat maanantaina Ypäjän kunnanjohtajana aloittanut 26-vuotias Tatu Ujula ja helmikuussa Keiteleen kunnanjohtajana aloittanut 30-vuotias Juha-Pekka Rusanen.
Suomen nuorin kunnanjohtaja
Tatu Ujulasta tuli maanantaina Suomen nuorin kunnanjohtaja. Ypäjän 26-vuotiaan kunnanjohtajan pesti alkoi kirjaimellisesti poikkeuksellisissa oloissa, kun Suomi on koronaviruksen vuoksi poikkeustilassa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ujulan mukaan hetki ei kuitenkaan ole sopiva synkistelylle. Siitä ei ole apua tilanteesta selviytymisessä.
– Haasteista huolimatta ei saa lamaantua, vaan täytyy pitää positiivinen, ratkaisukeskeinen ja eteenpäin katsova mieli yllä ja tehdä tarvittavia toimenpiteitä.
Koulutukseltaan Ujula on diplomi-insinööri ja yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän on työskennellyt viimeksi Kustavin sosiaalijohtajana, ja sitä ennen muun muassa sosiaalityöntekijänä Raumalla ja Eurassa sekä avustajana vanhustyössä ja Turun Sanomien nuorten toimittajana.
Kunnanjohtajan työt ovat olleet nuoren miehen tavoitteena jo viimeiset kymmenen vuotta. Nyt, kriisiaikana, johtotehtävässä korostuu Ujulan mukaan kokonaisuuksien hallinta ja eri toimialojen välinen koordinointi.
– Kun on tullut tilanteeseen uutena, kokonaisroolin ottaminen on tuntunut luontevalta. On ikään kuin päässyt heti ottamaan härkää sarvista.
Ratkaisujen aika
Ujula korostaa, että nyt ei ole oikea hetki etsiä syyllisiä tai velloa ongelmissa. Mediassa on hänen mukaansa korostettu hieman liikaa esimerkiksi kuntien ja valtion välistä vastakkainasettelua.
– Koronakriisissä on pyrittävä yhteistyöhön ja vedettävä yhtä köyttä. On hyvä tiedostaa ongelmat, kuten että kuntatalous on kriisissä. Ratkaisuja on kuitenkin etsittävä ja jaettava yhdessä kuntien, yrittäjien ja valtion välillä.
Poikkeustilanteessa on pystyttävä vastaamaan kuntalaisten moniin tarpeisiin. Ypäjällä keskustelua on herättänyt esimerkiksi oppivelvollisuuden toteutuminen tilanteessa, jossa fyysisiä oppitunteja ei suurimmalla osalla oppilaista ole.
– Kunnanjohtajan tehtävä on omalta osaltaan turvata sivistys ja oppi. Opettajille on taattava mahdollisuus lisäopiskeluun etäopetuskeinoista. Myös oppilaiden motivaatio on säilytettävä.
Aiemmin sosiaalijohtajana työskennellyt Ujula korostaa myös etsivän nuorisotyön ja sosiaalihuollon palvelujen tärkeyttä.
Vaikka kunnilta edellytetään useita koronaan liittyviä toimia, on samalla vietävä eteenpäin kunnan ydintoimintoja. Ujula tiedostaa, että edessä on aika, kun poikkeustila on ohi.
– Silloin toivotaan, että tietyt hiljaiset prosessit ovat edenneet. Siksi mietimme Ypäjällä myös kunnan tulevaisuuden suuntaa ja pitkän tähtäimen hankkeita.
Pienellä kunnalla etunsa kriisissä
Keskeistä Ypäjän kehitykselle on esimerkiksi hevosopiston tulevaisuus ja maatilamatkailu. Tulevaisuudessa kunnan tarkoituksena on houkutella myös uusia asuinpaikkaa etsiviä perheitä.
Ujula uskoo, että poikkeustila vahvistaa monien ihmisten haaveita maalla asumisesta. Pienellä kunnalla on useita etuja koronakriisistä selviämiseen.
Esimerkiksi turvavälit on helpompi säilyttää väljästi kuin tiheästi asutussa kunnassa. Myös huolet pitkistä työmatkoista vähenevät, kun etätyöt ovat muuttuneet nopeasti pysyvämmäksi käytännöksi.
Ennen muuta Ujula korostaa pienen kunnan yhteisöllisyyttä vaikeina aikoina. Naapurit tuntevat toisensa paremmin kuin kaupungeissa, eikä riski pudota turvaverkon ulkopuolelle ole näin yhtä suuri.
– Täällä lähimmäisiä autetaan sanan varsinaisessa merkityksessä. Itse pienemmän pitäjän poikana suosittelen lämpimästi maalla asumista kiireisen kaupungin sijasta. Rauhallinen maalaiselämä laskee stressitasoa. Samalla rahalla saa myös väljempiä asumismahdollisuuksia, turvallisuudesta ja viihtyvyydestä puhumattakaan.
Syntymäpäiväjuhlat vaihtuivat kriisiviestintään
Keiteleellä tuoreen kunnanjohtajan Juha-Pekka Rusasen oli tarkoitus viettää maaliskuussa 30-vuotispäiviään yhdessä kuntalaisten kanssa.
– Haluan tutustua ja tavata keiteleläisiä. Pidän uudessa työssäni tärkeänä sitä, että olen kunnanjohtajana mahdollisimman lähellä kuntalaisia ja käyn tiivistä vuoropuhelua heidän kanssaan, Rusanen kirjoitti kutsussa.
Juhlia piti 20. maaliskuuta. Sitä ennen koronavirustilanne kuitenkin paheni, ja Suomen hallitus julisti poikkeustilan.
Rusanen ei anna nopeasti muuttuneen tilanteen lannistaa, vaan pitää kriisiä myös mahdollisuutena. Poikkeusolot ovat vieneet uuden kunnanjohtajan nopeasti syvälle kunnan palveluihin ja toimintaan.
– Kunnan resurssit ja toiminta ovat tulleet hyvin selviksi. Tuntuu pahalta, kun kaiken joutuu perumaan, mutta nyt mennään turvallisuus edellä. Aion kääntää tämänkin mahdollisuudeksi. Kun koronahässäkkä on ohi, on tarve yhteisölliselle tekemiselle ja voidaan järjestää aiemmin suunniteltua suuremmat juhlat.
Seuraavissa juhlissa tullaan Rusasen mukaan juhlimaan paitsi kunnanjohtajan pyöreitä vuosia, myös sitä, että paikallinen urheilija, Leevi Nakari voitti alamäkiluistelun junioreiden maailmanmestaruuden.
Tangoa ja tulevaisuutta
Iloa poikkeusolojen keskelle Rusanen on päättänyt tuoda laulamalla tangoa. Tangomaraton-tempaus on saanut kunnanjohtajan julkaisemaan päivittäin laulamansa tangokappaleen Facebookissa. Tempaus on saanut hyvän vastaanoton.
– Vaikka ajat ovat haastavat, haluan tuoda kuntalaisille positiivista mieltä.
https://www.facebook.com/juhapekka.rusanen/videos/10220918455860265/
Joidenkin asioiden osalta hyvään mieleen on vakavia syitä. Poikkeusolot ovat Rusasen mukaan kehittäneet kuntia. Keiteleellä on otettu valtava digiloikka. Tämä näkyy muun muassa etäopetuksessa.
Kriisi on kehittänyt myös kuntien varautumista ja viestintää. Poikkeustilan jälkeen on tärkeää tehdä jälkityö hyvin ja hioa kriisin aikana opitut käytännöt timanttisiksi, Rusanen arvioi. Uutta on oivallettu esimerkiksi poikkialaisuudesta eri palvelujen välillä.
Yhteistyö kuntien ja valtion välillä on toiminut Rusasen mukaan hyvin. Kuntatyönantajilta hän olisi kuitenkin toivonut selkeämpää ja yhtenäisempää linjaa henkilöstökysymyksissä. Se ehkäisisi kuntien välistä vastakkainasettelua.
Lopuksi Rusanen korostaa katseen pitämistä tulevassa poikkeusolojen keskellä.
– Siihenkin on varauduttava, että korona on joskus ohi. Seuraava aalto tuo mukanaan kuntatalouden ongelmat, jälkihoidon ja muut arkeen sopeutumisen kysymykset.
Lue lisää:
Keitele valitsi Juha-Pekka Rusasen yksimielisesti
Ypäjä valitsi Tatu Ujulan yksimielisesti
Erinomaista ja esimerkillistä toimintaa Forssassa saada nopeasti vanhustyöhön uusia kasvosuojaimia. Samalla seutukunnan ompelijat saavat töitä. Mahdoton muuttui mahdolliseksi kun toimeen tartuttiin. Näin pitää toimia ilman lainsäädännön pakkopaitaa. Pienillä teoilla on suuri merkitys. Korona virusepidemia etenee vääjäämättä, mutta voimme hidastaa sen kulkua erityisesti riskiryhmissä.