KT: Työn murros on edennyt kunta-alalla odotettua nopeammin – Kuntia tuettava muutoksissa
Työn murros etenee kunta-alalla odotettua nopeammin, kertoo KT Kuntatyönantajat. KT:n vuonna 2018 kokoaman selvityksen mukaan murrosta vauhdittavat toimintatapojen uudistaminen työyhteisöissä ja yhteistyön tekeminen yli yksikkörajojen, sekä kuntalaisten ja kumppanien kanssa.
KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt kokosivat selvityksessä tietoa siitä, miten työn murros näkyy kuntatyössä nykyisin ja lähitulevaisuudessa.
Muun muassa kirjastotoimessa, sosiaali- ja terveystoimessa, yleissivistävässä opetukessa ja hallinto- ja toimistotyössä on jo toteutettu onnistuneesti muutoksia.
Esimerkiksi Espoon Samarian ja Kalajärven terveyskeskuksissa on siirrytty akuuttitapauksissa hoitajapainotteiseen vastaanottoon, jossa sairaanhoitaja hoitaa potilasta itse ja tarvittaessa kutsuu paikalle valmiudessa olevan konsulttilääkärin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Muutoksen myötä lääkäreille on vapautunut aikaa vaativampiin tapauksiin ja kiireettömään hoitoon. Toimenpiteiden seurauksena asiakastyytyväisyys on parantunut 30 prosenttiyksiköllä 90 prosenttiin.
Odotusajat lääkärin kiireettömään hoitoon lyhenivät keskimäärin viikkoon ja päivystyksessä 15 minuuttiin.
Pelkkä uuden teknologian, digitalisaation ja robotiikan käyttöönotto ei vielä paranna palveluita, lisää asiakkaiden tyytyväisyyttä tai paranna työyhteisöjen toimintaa, KT muistuttaa. Vasta uuden teknologian soveltaminen uusiin toimintatapoihin lisää tuloksellisuutta.
Julkisen sektorin murroksesta huonosti tietoa
KT:n mukaan julkisten palvelujen merkitystä ja roolia on ollut välillä vaikea hahmottaa työelämän muuttumista koskevassa keskustelussa.
– Julkisen arvon tuottaminen jää taka-alalle, jos sektori näyttäytyy vain tehostuksen kohteena tai alustana, jonka tehtävä on edistää yritysten vientiponnisteluja avaamalla tietovarantojaan ja osia palveluistaan kilpailulle, selvityksessä sanotaan.
– Se ei tee oikeutta julkisille organisaatioille ja niiden ammattitaitoiselle henkilöstölle maassamme.
Ongelmana on ollut, ettei tiedetä miten työn sisältö eri ammateissa ja aloilla muuttuu.
Työn murroksella tarkoitetaan vuosia ja vuosikymmeniä kestävää muutosta kohti uudenlaista ja monipuolisempaa työn maailmaa. Murrosta vauhdittaa teknologian kehitys.
Työn murros muuttaa työtehtäviä, toimintatapoja ja työn organisointia. Syntyy kokonaan uusia ammatteja, tehtäviä ja osaamistarpeita, samalla kun osa vanhoista tehtävistä häviää tai siirtyy muulla tavoin hoidettavaksi. Työn murros vaikuttaa eri tavoin eri ammatteihin ja toimialoihin.
Edessä on myös ikärakenteellinen muutos: suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle.
Vuonna 2020 noin puolet työvoimasta on vuosina 1977–1997 syntyneitä. Ihmisten terveyden parantumisen seurauksena keskimäärinen eläkkeelläoloaika on pidentynyt. Samalla syntyvyys laskee. Viimeisen kymmenen vuoden aikana syntyneiden määrä on laskenut 60 000:sta 50 000:een.
Kymmenen suurimman kaupunkiseudun osuus on väestöstä on jo yli 60 prosenttia ja kasvaa edelleen.
KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen selvityksen mukaan kunta-alalle tarvitaan tulevina vuosina aiempaa suurempia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia. Järjestöjen mukaan yksioikoinen tehostaminen ja säästäminen uhkaavat julkisia palveluja ja johtavat palvelujen heikentymiseen ja kuormituksen kasvuun.
