Nuorten osallistaminen ja osallistuminen on ajankohtainen hanke mm. vuoden 2021 kuntavaalien vuoksi. Vuoden 2017 kuntavaaleissa kaksi kolmesta 18-24-vuotiaasta jätti äänestämättä. Kuhmossa osallisuutta paikallisista asioista päättämiseen yritetään vahvistaa draaman keinoin. (Kuva: Sonja Eloranta)

Kuhmo kaupunki kokeilee kulttuurin valjastamista osallistumisen menetelmäksi ja käynnistää draamallisen kansalaisraadin.

Kyseessä on osallistuminen Sitran demokratiakokeiluun, joka käynnistyy Kuhmossa nuorten työpajalla. Tavoitteena on tarjota nuorille draaman menetelmä välineenä, jonka avulla voi vastaisuudessa käsitellä myös todellisia ja moniulotteisempia Kuhmon paikallisia aiheita.

Demokratiakokeilut 2020 tavoitteena ovat demokratiaa vahvistavat ja innovatiiviset hankkeet, joilla edistetään demokraattista osallisuutta, osallistumista ja vuoropuhelua.

Kaupunginjohtaja Tytti Määtän  mukaan idea Sitran hankehausta ja draamallisen kansalaisraadin hyödyntämisestä tuli Kuhmon perusopetuksen ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorilta Johanna Heikkilältä.

Teatteria itse harrastanut Heikkilä kertoo Kuntalehdelle, että hän sai ajatuksen sellaillessaan Sitran verkkosivuja kesälomalla ja miettineensä, kuinka hienoa olisi, jos draaman voisi yhdistää kansalaisvaikuttamiseen. Hän päätti lähettää asiasta viestin Instagramissa kaupunginjohtaja Määtälle.

– Kaupunginhallitus päätti tarttua mahdollisuuteen ja on upeaa olla mukana kehittämässä uudenlaisia tapoja osallistua, Määttä kertoo tiedotteessa.

Heikkilän mukaan draamallinen esitystapa voi konkretisoida paikallista tai maakunnallista päätöksentekoa, jotka nuoret kokevat usein monimutkaiseksi tai abstrakteiksi.

-Jos ne esimerkiksi draaman keinointuodaan heidän silmiensä eteen, heillä on oikeasti mahdollisuus kiinnostua, muodostaa mielipide ja sitä kautta ehkä päästä osallistumaankin.

Tarkoitus kuulla asukkaita

Draamallisen kansalaisraadin avulla pyritään tuomaan kunnan ja maakunnan päätöksentekoa lähemmäs asukkaita. Tavoitteena on, että asukkaat kokevat tulevansa kuulluiksi, kun heiltä tulevat mielipiteet ja käsitykset kirjataan ylös ja toimitetaan kunnanvaltuustoon tai muilla päättäville tahoille. Kulttuurin ja ajankohtaisten asioiden sekä kuulluksi tulemisen kokemusten uskotaan luovan yhteisöllistä mielialaa ja osaltaan vahvistavan paikallista identiteettiä.

Sitran, Kainuun liiton ja Kuhmon kaupungin rahoittamassa hankkeessa Kuhmon kaupungin johtoryhmä ja päättäjät kertovat tulevista ajankohtaisista aiheista demokratiakokeilusta vastaaville henkilöille ja vapaan ammattiteatterin Vaara-kollektiivin jäsenille. Henkilökunta ja esittävän taiteen tekijät tuottavat lyhyen draamallisen esityksen aiheesta. Esitys järjestetään Kuhmo-talolla ja näytetään sekä koululaisille että illalla muille paikkakuntalaisille.

Tavoitteena on jalostaa havaittu ilmiö tai ongelma konkreatiaksi, jonka kautta avautuu, mitä tapahtuu, kenen päätöksiä tapahtumiseen vaaditaan ja keitä tulee olla mukana. Hankkeessa pyritään käyttämään aiheita, joista on hyötyä strategisten valintojen suuntaamisessa. Teemat voivat liittyä kuntalaisten hyvinvointiin ja hyvinvointisuunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen, kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan (Agenda 2030) sekä kulttuuriin ja kansainvälisyyteen liittyvät aiheet (Unesco, luovien alojen verkosto, kirjallisuuskaupunki), joista kuitenkin on valmisteilla paikallisia päätöksiä. 

– Kaikessa soveltavassa draamassa on myös tärkeää draaman jälkeen yhdessä osallistujien kanssa tehtävä purku, jossa draamassa koettuja asioita käsitellään oman arkiminän näkökulmasta. Esityksen jälkeen pidetään draaman soveltavia keinoja hyödyntävä keskustelutilaisuus, jossa paikkakuntalaiset pääsevät ilmaisemaan mielipiteensä ja ajatuksensa käsitellystä aiheesta. Lisäksi katsojat pääsevät ilmaisemaan mielipiteensä ja ajatuksensa vastaamalla kyselyyn, kertoo kaupungin yhteistyökumppanina toimivan Vaara-kollektiivin teatteri-ilmaisun ohjaaja Panu Huotari.

Lähelle tulevat aiheet kiinnostavat nuoria

Korona-aika on haastanut myös Kuhmon demokratian draamallistamista, ja keväälle suunnitellut esitykset on siirretty syksylle. Jotain on voitu siirtää myös verkkoon. Verkossa toteutettiin esimerkiksi draamallisen kansalaisraadin yhteyteen suunniteltu työpaja, joka opetti draaman keinoin kansalaisvaikuttamista ja paikallisdemokratiaa. Työpajaa jatketaan muualla Kainuussa syksyllä.

Verkkotyöpajassa yksi yhdeksäsluokkalaisten ryhmä pääsi tutustamaan siihen, miten kunnallinen päätöksenteko etenee ja millä tavalla esimerkiksi kunnanvaltuuston asioita voisi käsitellä, Johanna Heikkilä kertoo. Vaara-kollektiivin toteuttamassa työpajassa oli esimerkkinä keksitty Kuhmon kaltainen kunta, jota koskeva päätös piti tehdä. Päätös koski kaivoksen louhimista kyseisen kunnan aiheelle.

-Keskustelua heräsi, kun aihe oli tarpeeksi lähellä omaa kokemuspiiriä. Porukka jaksoi kiinnostua aiheesta. Ideana oli simuloida kunnanvaltuuston etäkokousta ja päätöksentekoa. Kun aihe koskettaa nuorta jollakin tavalla ja on läehllä kokemuspiiriä, ei ole vaikea saada nuorta kiinnostumaan ja muodostamaan mielipidettä ja pohtimaan, mitä erilaiset kunnan asukkaat voisivat asiasta ajatella, Johanna Heikkilä sanoo.

Kaupunginjohtaja Tytti Määttä toivoo, että Kuhmossa päästään syksyllä valtuuston kanssa töihin koronasta huolimatta. Draamallisesta kansalaisraadista hän odottaa mallia, jonka kautta valtuusto ja kuntalaiset pääsevät paremmin osallistumaan asioiden pohtimiseen valmisteluvaiheessa.

– Tavoitteena on myös edistää yhteisöllisyyttä ja aktivoida kuntalaisia osallistumaan myös hyvinvoinnin rakentamiseen Kuhmossa.

Juttua muokattu 27.5. klo 10.00: Lisätty Johanna Heikkilän kommentit.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*