Kuka määrää kaapin paikan kunnan yhtiössä?
Mitä on tehtävissä, kun kunnan yhtiön ja kunnan päättäjien sukset menevät pahasti ristiin?
Kunnallinen osakeyhtiö on aivan omanlaisensa apparaatti. Se toimii markkinoilla osakeyhtiölain pelisäännöillä, mutta samalla se on vahvassa poliittisten päättäjien kauko-ohjauksessa.
Esimerkiksi Kotkan Energia Oy oli jo osallistunut Fennovoima-hankkeen suunnitteluvaiheeseen 700 000 eurolla, kun kaupunginhallitus päätti, että Kotka vetäytyy pois ydinvoimayhtiön osakkuudesta. Mitä on tehtävissä, kun kunnan yhtiön ja kunnan päättäjien sukset menevät pahasti ristiin?
Näkemys I
Kotkan Energia Oy:n toimitusjohtaja Vesa Pirtilä, oliko se teille kovakin takaisku, kun poliitikot panivat ydinvoimavirityksenne jäihin?
– Kyllähän se vähän harmittaa. Kaltaisemme energiayhtiön kvartaali on vähintäänkin viisi vuotta. Paradoksaalista on se, että nykyisin kunnallispolitiikan kvartaali on sama kuin pörssiyhtiöillä eli kolme kuukautta. Ennen vanhaanhan nimenomaan poliitikot halusivat tarkastella asioita pitkällä sihdillä.
Yhtiönne ehti jo panna ydinvoimahankkeeseen satoja tuhansia euroja. Menivätkö ne nyt kankkulan kaivoon?
– Ei niin voi sanoa. Se oli eräänlainen pääsymaksu, kurkistusikkuna, jolla pääsi meille strategisesti tärkeiden tietojen äärelle.
Voiko tilanne vielä muuttua?
– (Naurahdus.) Ydinvoimahankkeet kestävät useita vaalikausia. Voihan olla, että jokin seuraavista valtuustoistamme onkin taas ydinvoimalle suopeamielinen. Yleiset energianäkemykset ehtivät vaihtua parissa vaalikaudessa moneen kertaan.
Näkemys II
Yhtiöoikeuteen ja kuntakonserneihin erikoistunut lakimies Pasi Pönkä Kuntaliitosta, onko kuntayhtiöiden johtaminen ihan oikeasti niin sekasortoisessa tilassa kuin torilla puhutaan?
– Vellit ja puurot menevät, ikävä kyllä, liian usein sekaisin.
– Osakeyhtiö on oma itsenäinen oikeussubjekti. Osakeyhtiön toimielinten tehtävänä on toimia vain ja ainoastaan yhtiön etujen mukaisesti.
– Kunnallispoliitikot eivät saa suoraan – oman käden oikeudella – puuttua yhtiön strategiseen saati operatiiviseen toimintaan.
Mitä poliitikkojen sitten ainakin pitäisi tajuta?
– Vähintäänkin on ymmärrettävä se, että osakeyhtiön asioiden hoitamisessa on selkeä marssijärjestys.
– Jos yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan toiminta ei miellytä omistajaa, on pidettävä yhtiökokous ja vaihdettava porukkaa. Kunnan päätösvaltaa yhtiökokouksessa käyttää kunnanhallitus.
– Osakeyhtiöissä kaiken a ja o ovat osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys. Kunnan omat konserniohjeistukset eivät ole oikeudellisesti sitovia säädöksiä; ne ovat mitättömiä, jos ne ovat vastoin lakia tai yhtiöjärjestystä. Vastuu konserniohjeiden soveltamisesta on aina yhtiön hallituksella.
Mikä nykyisessä – kaiketi melko sekavassa – koreografiassa surettaa teitä itseänne eniten?
– Valta ja vastuu eivät kohtaa toisiaan, ne eivät ole tasapainossa.
– Karmeimmillaan tilanne johtaa siihen, että yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat henkilökohtaisella omaisuudellaan poliitikkojen painostuksen alla tehdyistä munauksista.
Näkemys III
Turun yliopiston siviilioikeuden professori Jukka Mähönen, minkälaisin miettein te seuraatte kuntayhtiöiden hallinnointia?
– Pelisäännöt tulisi selkeyttää konserniohjeessa. Hyvä konserniohje tekee lukijalle heti selväksi, että kuntayhtiöissäkin toimitaan ensisijaisesti osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestysten säätämällä tavalla. Yhtiön johto ei voi ottaa vastaan ohjeita, jotka ovat lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisia.
Jos kunta yhtiöittää jonkun toimintonsa, menettääkö valtuusto kaiken sananvaltansa yhtiön asioissa?
– Yhtiö on kunnalle työkalu, apuväline, kunnan tehtävien hoitamisessa.
– Kunnan kontrolli on osakeyhtiön omistajan kontrollia. Päätösvalta kunnan omistajakysymyksissä on kunnanhallituksella. Jos kunnanhallitus on eri linjoilla valtuuston kanssa, on vaihdettava kunnanhallitusta.
Voiko omistaja, käytännössä siis kunnanhallitus, pakottaa yhtiön purkamaan jo tehtyjä sopimuksia?
– Yhtiön johdon on ajettava vain ja ainoastaan yhtiön etuja. Jos yhtiön toimiva johto tekee omistajan käskystä esimerkiksi sopimusrikkomuksia, viulut maksaa yhtiö ja näin välillisesti omistaja eli kunta.
Jos kunnanhallitus omistajan äänellä painostaa yhtiön hallitusta ja muuta johtoa pähkähulluun päätökseen, onko johdolla itsellään mitään mahdollisuutta estää emämunauksen syntyminen?
– Se on paha paikka. Yhtiöllä on velvollisuuksia myös muuhun suuntaan kuin omistajiin – esimerkiksi suhteessa verottajaan, velkojiin, asiakkaisiin ja vaikkapa omiin työntekijöihinsä.
– Yhtiön hallitus ja muu toimiva johto saattaa joutua henkilökohtaiseen korvausvastuuseen, jos se laiminlyö lakisääteiset velvollisuutensa. Yhtiön tilejä ei voi pumpata tyhjäksi kunnan kassaan ihan tuosta vaan.
– Jos järjen puhuminen ei auta, on viisasta jättää koko yhtiö.
Ari Mölsä
Kirjoitus on julkaistu Kuntalehden 2/2104 Lakia lukien -palstalla
Mitenköhän kuntalainen voi vaatia yhtiön hallitusta tilille tyhmistä sopimuksista, jotka se on ollut pakotettu konserniohjeella toimeenpanemaan.
Tampereen kaupungilla on lähes 200 osakeyhtiötä !
Näyttäytyvät osakeyhtiöinä. Eivät mene konkurssiin, eivät maksa veroja , ei ole YT-neuvotteluja.
Lähes kaikki tuottavat tappiota. Tappiot pääomitetaan ja taloustiedot nättävät sen jälkeen hiukan voittoa. Pääomitus lasketaan tuloksi.
Särkänniemi Oy:llä on yli 300 ympärivuotista tekijää ja yli 200 kesäapulaista. Joka vuosi tappiolla.
Turengin Puuhamaa on pörssiyhtiö. Työntekijöitä murto-osa .
Aivan omituista,
Tampereella TOAS (säätiö )
Säätiöllä on 10200 asuntoa ja saman verran asiakkaita. Säätiö on köyhien opiskelijoiden perustama. Ei täytä säätiön ehtoja. Omavaraisuus 20%.
Helsingin pörssissä säätiö olisi lokerossaan suurin tai suurinpia.
Netistä löytyy tieto, että omavaraisuuden arvo on 600miljoonaa. Ja se ei ole papaerirahaa,vaan homeisiä loppuun käytettyjä asuntoja.
Viiera pääoma on näillä tiedoilla 80 % eli velka on jättimäinen 2400miljoonaa eli 2,4miljardia.
Mikäli säätiö tulee varattomaksi, koko Suomen talous on helisemässä. Onkokaatujat pankki vai joku muu?