Kuka määrää kaapin paikan kunnan yhtiössä?

Kunnallinen osakeyhtiö on aivan omanlaisensa apparaatti. Se toimii markkinoilla osakeyhtiölain pelisäännöillä, mutta samalla se on vahvassa poliittisten päättäjien kauko-ohjauksessa.

 

Esimerkiksi Kotkan Energia Oy oli jo osallistunut Fennovoima-hankkeen suunnitteluvaiheeseen 700 000 eurolla, kun kaupunginhallitus päätti, että Kotka vetäytyy pois ydinvoimayhtiön osakkuudesta. Mitä on tehtävissä, kun kunnan yhtiön ja kunnan päättäjien sukset menevät pahasti ristiin?

 

 

 

– Kyllähän se vähän harmittaa. Kaltaisemme energiayhtiön kvartaali on vähintäänkin viisi vuotta. Paradoksaalista on se, että nykyisin kunnallispolitiikan kvartaali on sama kuin pörssiyhtiöillä eli kolme kuukautta. Ennen vanhaanhan nimenomaan poliitikot halusivat tarkastella asioita pitkällä sihdillä.

 

 

– Ei niin voi sanoa. Se oli eräänlainen pääsymaksu, kurkistusikkuna, jolla pääsi meille strategisesti tärkeiden tietojen äärelle.

 

 

– (Naurahdus.) Ydinvoimahankkeet kestävät useita vaalikausia. Voihan olla, että jokin seuraavista valtuustoistamme onkin taas ydinvoimalle suopeamielinen. Yleiset energianäkemykset ehtivät vaihtua parissa vaalikaudessa moneen kertaan.

 

 

 

– Vellit ja puurot menevät, ikävä kyllä, liian usein sekaisin.

 

– Osakeyhtiö on oma itsenäinen oikeussubjekti. Osakeyhtiön toimielinten tehtävänä on toimia vain ja ainoastaan yhtiön etujen mukaisesti.

 

– Kunnallispoliitikot eivät saa suoraan – oman käden oikeudella – puuttua yhtiön strategiseen saati operatiiviseen toimintaan.

 

 

– Vähintäänkin on ymmärrettävä se, että osakeyhtiön asioiden hoitamisessa on selkeä marssijärjestys.

 

– Jos yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan toiminta ei miellytä omistajaa, on pidettävä yhtiökokous ja vaihdettava porukkaa. Kunnan päätösvaltaa yhtiökokouksessa käyttää kunnanhallitus.

 

– Osakeyhtiöissä kaiken a ja o ovat osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys. Kunnan omat konserniohjeistukset eivät ole oikeudellisesti sitovia säädöksiä; ne ovat mitättömiä, jos ne ovat vastoin lakia tai yhtiöjärjestystä. Vastuu konserniohjeiden soveltamisesta on aina yhtiön hallituksella.

 

 

– Valta ja vastuu eivät kohtaa toisiaan, ne eivät ole tasapainossa.

 

– Karmeimmillaan tilanne johtaa siihen, että yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat henkilökohtaisella omaisuudellaan poliitikkojen painostuksen alla tehdyistä munauksista.

 

 

 

– Pelisäännöt tulisi selkeyttää konserniohjeessa. Hyvä konserniohje tekee lukijalle heti selväksi, että kuntayhtiöissäkin toimitaan ensisijaisesti osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestysten säätämällä tavalla. Yhtiön johto ei voi ottaa vastaan ohjeita, jotka ovat lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisia.

 

 

– Yhtiö on kunnalle työkalu, apuväline, kunnan tehtävien hoitamisessa.

 

– Kunnan kontrolli on osakeyhtiön omistajan kontrollia. Päätösvalta kunnan omistajakysymyksissä on kunnanhallituksella. Jos kunnanhallitus on eri linjoilla valtuuston kanssa, on vaihdettava kunnanhallitusta.

 

 

– Yhtiön johdon on ajettava vain ja ainoastaan yhtiön etuja. Jos yhtiön toimiva johto tekee omistajan käskystä esimerkiksi sopimusrikkomuksia, viulut maksaa yhtiö ja näin välillisesti omistaja eli kunta.

 

 

– Se on paha paikka. Yhtiöllä on velvollisuuksia myös muuhun suuntaan kuin omistajiin – esimerkiksi suhteessa verottajaan, velkojiin, asiakkaisiin ja vaikkapa omiin työntekijöihinsä.

 

– Yhtiön hallitus ja muu toimiva johto saattaa joutua henkilökohtaiseen korvausvastuuseen, jos se laiminlyö lakisääteiset velvollisuutensa. Yhtiön tilejä ei voi pumpata tyhjäksi kunnan kassaan ihan tuosta vaan.

 

– Jos järjen puhuminen ei auta, on viisasta jättää koko yhtiö.