Kun kuntaa kohtasi tragedia, kunnanjohtaja suojeli yhteisöä – Pyhtää selvisi kriisin keskellä viestimisestä jämäkällä yhteispelillä

Huhtikuisena perjantaina Pyhtään kunnanjohtaja Jouni Eho sai puhelinsoiton, jollaiseen oli ollut mahdoton varautua.

Puhelimen toisessa päässä oli kunnan nuorisotyöntekijä, joka kertoi, että kolme pyhtääläistä nuorta oli kuollut tulipalossa Kittilässä. Kaikki menehtyneet olivat samasta perheestä.

Tieto ei ollut levinnyt laajalle, ja ennen kuin niin kävisi, kunnassa oli reagoitu ja päästy tilanteen tasalle.

Eho kuvailee valmistautumista viestintään eräänlaiseksi tilanteen maadoittamiseksi.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)

---

---

– Ydintahot eli koulu, seurakunta ja kunnan nuorisopuoli saatiin kaikki samalle tilannekuvataajudelle perustamalla nopeasti WhatsApp-ryhmä.

Samassa ryhmässä myös luonnosteltiin tiedote ja sovittiin että kaikki mediakontaktit ohjattaisiin suoraan kunnanjohtaja Eholle.

Täsmälliset tiedotteet

Kun yhteydenotot tiedustusvälineistä alkoivat lauantaina, oli kunnan helppo jakaa yhdessä laadittu tiedote eteenpäin.

– Ensimmäisessä tiedotteessa oli muutama lyhyt ydinviesti, kuten vahvistettiin viranomaisilta tullut tieto uhrien kotipaikasta (Pyhtää) sekä välitettiin myötätuntoa ja empatiaa omaisille. Samalla todettiin että maanantaina koulussa olisi kriisivalmius.

Sama tiedote laitettiin kunnan Facebook-sivulle tuomaan asiallisuutta some-keskusteluun.

Sunnuntaina, eduskuntavaalipäivänä, yhteydenotot tiedotusvälineistä kiihtyivät. Kunta laati tiedotteen, jossa kerrattiin tilanne ja todettiin, että siinä oli kaikki mitä asiasta kommentoitaisiin kunnan taholta.

Linjauksista viestinnässä vastasi Eho. Tukea tuli viestinnän ammattilaisilta.

– Aihe oli pahin mahdollinen, mutta totesimme, että päätä ei voi laittaa puskaan.

– Saimme hyvin käännettyä kaikki mediakontaktit minulle, ja laitoimme ulos uuden tiedotteen, jossa oli ydinviestit, joista yksi oli toivomus että lehdistö osoittaisi kunnioitusta.

Toive lisättiin tiedotteeseen sen jälkeen, kun iltapäivälehdet olivat tulleet kouluun haastatellakseen opettajia, Eho sanoo.

Kunnan inhimillinen rooli

Eho koki, että kunnanjohtajana hän samaan aikaan suojeli yhteisöä ja piti yllä viestintää. Koetun kaltaiseen tragediaan on mahdoton valmistautua, hän sanoo.

– Viranomaiset, kuten paloviranomaiset ja poliisi, hoitivat varsinaista onnettomuuteen liittyvää tiedotusta. Kunnan rooli tämänkaltaisessa tragedian viestinnässä on mielestäni inhimillistää tilannetta.

Yhteisöllisyys tuli konkreettiseksi.

– Kunnan johdon ja sidosryhmien arvot mitataan tällaisessa tilanteessa. Oli hieno huomata, miten esimerkiksi kunnan ja seurakunnan yhteispeli toimi läpi prosessin.

Tietynlainen valmius reagoimisessa oli olemassa koulussa, jossa toimittiin tehtyjen toimintalinjausten mukaan.

– Rehtori toimi hienosti, samoin kuin nuorisotoimi – etukäteen laadittujen ohjeistusten mukaan.

– Mielestäni kunnan tehtävä on pitää huolta omistaan ja yhteisöstä. Tällainen tragedia kosketti monia ja siitä puhuttiin kodeissa ja työpaikoilla. Kunnan on tärkeä osoittaa, että toimitaan vastuullisesti ja inhimillisesti.

Kunnanjohtaja ukkosenjohdattimena

Eho allekirjoittaa mm. Kuntajohtajapäivillä Jyväskylässä kuullun väitteen, että johtaminen on ennen kaikkea viestintäammatti. Hän kuvailee omaa rooliaan tragediantilanteessa ukkosenjohdattimena toimijaksi.

– Otettiin askel eteenpäin ja mentiin muurien ulkopuolelle suojelemaan yhteisöä aika vahvastikin. Viestintävälineet eivät aina osaa pohtia hienovaraisesti, kun vaakakupissa painavat verkkouutisten klikkien määrä ja tämän kaltaisten tragedioiden asianomaisten surutyö.

Hän arvioi, että juuri proaktiivisen viestinnän ansiosta kriisiviestinnän tarve meni ohi melko nopeasti tragedian jälkeen.

– Tiistaina järjestettiin seurakunnan toimesta kaunis muistotilaisuus. Kriisiviestinnän näkökulmasta tilanne loppui siihen. Hyvin intensiivinen viikonloppu, ja maanantain ja tiistain jälkeen ei enää asiaan tarvinnut puuttua.

Käsitys kuntalaisesta yksilönä

Eho on aloittanut Youtubessa Pyhtäällä-videosarjan, jossa hän keskustelee eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Ideana on tarkastella, miten kunnanjohtaja voi kehittyä tapaamisten ja keskustelujen pohjalta.

Esimerkiksi luontovalokuvaaja, toimittaja Kimmo Ohtosen kanssa Eho pohtii, miten kunnanjohtaja voi havainnoida elinympäristöään luontovalokuvaajan herkkyydellä.

Ehon mieleen on jäänyt erityisesti Valkmusan kansallispuistossa käyty keskustelu koripallomaajoukkueen päävalmentajan Henrik Dettmannin kanssa.

– Puhuimme siitä, kuinka Henkka käsittelee jokaista maajoukkueen pelaajaa kuin uniikkia taideteosta. Jäin pohtimaan, mikä on kunnanjohtajan ihmiskäsitys: entäpä jos jokainen kunnanjohtaja ajattelisi jokaista kuntalaista uniikkina taideteoksena. Miltä tämä maa näyttäisi?

Jouni Ehon keskustelut Henrik Dettmannin ja Saku Tuomisen kanssa Pyhtään Youtube-kanavalla: