Kunnat tarjoavat yhä enemmän tapoja vaikuttaa ja osallistua - tarttuvatko kuntalaiset niihin?
kuva: Vuokko Jaakkola / Varkauden kaupunki
Viranhaltijoiden jalkautuminen kentälle on yksi keino kuulla kuntalaisia. Varkauden kaupunginarkkitehti Satu Reisko (vas.), kaavasuunnittelija Markus Aittola ja kaavasuunnittelija Laura Backman kuuntelivat kuntalaisten kaavoitusnäkemyksiä lokakuun alussa.
Kunnat ovat lisänneet kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa kunnan toimintaan, mutta vain noin joka kymmenes kunta on laatinut itselleen kuntademokratia- tai osallisuusohjelman.
Näin kertoo Kuntaliiton kysely, jossa kartoitettiin kuntalain 22 §:n mukaisten vaikuttamiskeinojen käyttöönottoja kunnissa. Kartoitus tehtiin kuluvan vuoden kesän ja syksyn aikana.
– Erilaisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen tarjoaminen on lisääntynyt todella merkittävästi. Haaste on siinä, kuinka saadaan kuntalaiset tarttumaan näihin keinoihin, kertoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.
Tavallisimpia vaikuttamisen paikkoja ovat yleiset keskustelu- ja kuulemistilaisuudet. Ne eivät ole Pekola-Sjöblomin mukaan yleensä kovin toimivia.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Ne ovat yleisiä, mutta eivät kovin vaikuttavia. Niissä pitää olla jokin pihvi, sillä ihmiset eivät syty pelkästä kuulemisesta. Vuorovaikutteisuuden syntymiseen pitää keksiä keinot.
Kuntademokratia- tai osallisuusohjelmien Pekola-Sjöblom uskoo yleistyvän.
– Nyt niitä ovat tehneet vasta edelläkävijät. Sellainen olisi hyvä olla, jotta osallisuuden ja demokratian kysymykset nousevat ihan oikeasti esille kunnassa. Tiedämme hyvin, että kuntalaiset pitävät vaikuttamiskeinosta suurimmassa arvossa kuntavaaleihin osallistumista, mutta vaaliosallistuminen ei vain enää riitä.
Uudehkoista osallistumistavoista harvinaisin on osallistuva budjetointi. Menetelmää on käyttänyt kyselyyn vastanneista kunnista vain 22. Muita vähän käytettyjä tapoja ovat kumppanuuspöydät ja verkkovaltuustot.
Eri keinoja käytetään sitä enemmän, mitä suuremmasta kunnasta on kyse, vaihdellen pienimpien kuntien keskimäärin seitsemästä tavasta suurimpien kuntien keskimäärin kahteentoista tapaan. Eniten, kaikkiaan 15 erilaista kuntalaismielipiteiden kartoittamistapaa oli Espoossa ja Tuusulassa.
Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistavat Manner-Suomen kunnissa
Keskisavolainen Varkauden kaupunki on julkaissut marraskuussa 2018 Asukkaiden Varkaus -kansalaistoiminnan ohjelman. Se pitää sisällään muun muassa laajan työkalupakin erilaisista osallisuuskanavista. Työkalut perustuvat aitoihin kohtaamisiin ja dialogiin.
Kaupunki on ottanut käyttöön jo pilotointivaiheessa muun muassa kumppanuuspöytiä, asiakasraateja, eBudjetin sekä eRaadin ja osallistuvan budjetoinnin parinkin eri kohderyhmän kanssa. Kotakeilussa on ollut hyvin poikkeaviakin konsteja, esimerkiksi kutsu kaavoittaja kotiisi tai lähde puheenjohtajan kanssa punttisalille -operaatioita.
Kaupunki avaa myös lähipalvelupisteen tyhjään liiketilaan. Kaupunkilaisten olohuoneesta toivotaan matalan kynnyksen kohtaamispaikkaa asukkaille ja kaupungin henkilöstölle.
Asukkaat ovat ottaneet tarjotun yhteistyön hyvin vastaan ja siellä järjestäydytään parasta aikaa koko kaupungin asukasyhdistykseksi. Kannattaa seurata, mitä savolaisessa teollisuuskaupungissa tapahtuu, sanoo Varkauden entinen osallisuuskoordinaattori Vuokko Jaakkola (2017-2018).