Kunnilla suuri rooli sodassa ja rauhassa - kaikkeen on varauduttava
Kunnilla on suuri rooli käytännön toimijoina, kun pakolaiskriisi kolkuttelee ovella. Tämä huomattiin vuonna 2015. Varautua pitää ihan kaikkeen. (Kuva: Seppo Haavisto)
Ukrainan sota on saanut monen kansalaiset pohtimaan, että mitä jos Suomelle kävisi samalla tavalla. Vaikka tällä hetkellä maahamme ei mitään välitöntä sodanuhkaa kohdistukaan, niin erilaisiin turvallisuusuhkiin varautumisen tulee olla osa jatkuvaa kunnissa tehtävää perustyötä.
Kuntaliiton järjestämässä ja Kunta-TV:n välittämässä keskustelutilaisuudessa varautumiseen, Venäjään ja Ukrainaan liittyviä asioita pohtivat Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkija, apulaisprofessori Katri Pynnöniemi Helsingin yliopistosta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta, pelastustoimen ja varautumisen johtaja Tommi Laurinen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta ja Kuntaliiton varautumisen ja turvallisuuden erityisasiantuntija Ari Korhonen.
Ensimmäiset Ukrainasta sotaa paenneet siviilit ovat tällä viikolla Suomeen saapuneet. Kuntien rooli on heidän tilanteiden haltuunotossa suuri. Kunta on ruohonjuuritasolla se lähin viranomainen, joka alkaa toimimaan.
-Lähtökohta on se, että varsinaisia palveluja annetaan sitten, kun ollaan virallisten toimenpiteiden piirissä. Kunta voi harkinnanvaraisesti antaa palveluja, mutta silloin on tärkeää, että näitä palveluja annetaan kaikille samassa asemassa oleville, Ari Korhonen muistuttaa pelisäännöistä turvapaikan hakijoiden suhteen.
Nähtäväksi kuitenkin jää, palaavatko sotaa paenneet joskus takaisin kotiseudulleen. Ja onko siihen ylipäänsä mahdollisuutta.
-Varmasti he haluavat palata kotimaahansa. Mutta voi olla, ettei heillä ole hirveästi paikkoja mihin palata, Katri Pynnöniemi arvioi.
Tilapäisen suojelun direktiivi käyttöön
Ukrainasta pääsee tällä hetkellä turisti-statuksellakin Suomeen ja kunnat astuvat peliin vasta siinä vaiheessa, kun pakolaiset ovat varsinaisia pakolaisia.
-Jos turistiviisumilla tulee Suomeen, niin oikeuksien näkökulmasta lähtökohtaista oikeutta sellaisiin palveluihin, mitä kunnissa annetaan, ei ole. Kun henkilö muuttuu turvapaikanhakijaksi, niin sen jälkeen vastuu siirtyy maahanmuuttovirastolle ja hän saa ne palvelut, mitä laki määrää, Korhonen toteaa.
Torstaina EU:n sisäministerit sopivat tilapäisen suojelun direktiivistä, joka tullaan koko EU-alueella ottamaan käyttöön. Tämä muuttaa tilannetta myös ukrainalaisten kohdalla.
-Kaikkia yksityiskohtia emme vielä tiedä, mutta käytännössä se tulee tarkoittamaan esimerkiksi sitä, että Ukrainasta tulleille syntyy oikeus terveyspalvelujen saantiin. Kun sieltä on tullut naisia ja lapsia enemmistönä, niin kunnissa pitää myös varautua antamaan perusopetusta ja varhaiskasvatuspalveluja. Avoimia kysymyksiä asiassa on, mutta niihin saadaan lähipäivinä vastauksia, Ari Korhonen uskoo.
Kaikki vaikuttaa kaikkiin
Vaikka etenkin pienet kunnat toimivat varsin paikallisesti, niin maailman melskeiltä ei voi olla turvassa syrjäisimmässäkään kolkassa. Kun Venäjä ei ole Suomessakaan tänä päivänä pop, niin talouspakotteiden ohella myös yritysten omat päätökset lopettaa yhteistyö rajan taakse näkyvät kuntien arjessa ennen pitkään.
-Kuntien pitää varautua aivan kaikkeen. Vaikutukset ovat todella laajoja aina taloudesta lähtien. Kaikki asiat, jotka vaikuttavat yrityksiin vaikuttavat välillisesti kunnan verotulojen kautta kuntien talouteen. Suomesta on tuontia ja vientiä Venäjälle ja sitä kautta tulee talouteen vaikutuksia. Voi tulla energiariippuvuusvaikutuksia, Ari Korhonen luettelee esimerkkejä talouspakotteiden vaikutuksista.
Asiantuntijoiden mukaan Suomen ja suomalaisten kuntien varautumistilanne on moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna hyvällä tasolla. Vaikka vuosikymmenet on saatu rauhassa elää, niin ruususeen uneen ei ole vaivuttu.
-Me on varauduttu Suomessa vuosikymmeniä erilaisiin turvallisuusuhkiin ja emme lähde mistään nollatasosta. 2000-luvulla kuntien merkitys varautumisen toimijana on selkeästi tunnistettu ja tunnustettu. Varautumisen taso vaihtelee ja siihen varmaan vaikuttaa kunnan koko. Isossa kunnassa varautumista tekee päätoiminen henkilö ja pienissä kunnissa asioita hoidetaan oman toimen ohella, pelastustoimen ja varautumisen johtaja Tommi Laurinen arvioi.
Energiahuolto kriittinen pala
Energiayhteistyö Venäjän kanssa on viimeisen viikon aikana saanut monet tahot mietteliäiksi. Venäjän mahdolliset vastapakotteet energianviennissä ovat vielä antaneet odottaa itseään, mutta osa kunnista ja kunnallisista toimijoista on jo ilmoittanut lähtevänsä korvamaan venäläisiä energialähteitä muilla vaihtoehdoilla.
Energiahuolto onkin iso osa varautumista. Pakkasella tulee kylmä, eivätkä välttämättömät kuljetukset pelaa ilman polttoainetta. Todellisessa kriisissä on tehtävä myös valintoja. Ja siihenkin pitää varautua.
-Kunnan kannalta tärkeintä on tiedostaa riskit ja huolehtia siitä, että sopimukset ovat kunnossa. Keskeisenä on tehdä arviot siitä, mitkä ovat kunnan toimintojen kannalta ne aivan kriittiset toimintoja, joiden pitää toimia kaikissa tilanteissa. Tässä tulee sitten kyseeseen varavoima. Varavoimajärjestelyjen pitää olla kunnossa ja ne on tarkastettava määräajoin. Varavoimajärjestelmät on huomioitava myös uudisrakentaessa, Tommi Laurinen toteaa.
Fennovoima oma lukunsa
Energianpuolen asioista tulee paljon päänsärkyä kuntien omistamissa energiayhtiössä aiheuttamaan myös Pyhäjoelle suunnitellun Fennovoiman ydinvoimalan kohtalo. Hankkeeseen on sijoitettu säkkikaupalla kuntayhtiöiden rahoja ja nyt homma on jäämässä vain kaistaleeksi paljaaksi hakattua Pohjanlahden merenrantaa.
Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkija, apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ei usko enää hankkeen toteutumiseen. Ja tämä tietäisi sitä, että hanketta valmistellut venäläinen Rosatom haluaa tekemästään työstä korvauksen. Vastaavasti suomalaiset omistajat selvittävät parhaillaan, miten hankkeesta irtaudutaan kunniallisesti.
-Nythän on varmaan aika selvää, ettei se tule toteutumaan. Alun perin ajateltiin, että se pointti heille on sen referenssin saaminen. Tutkijat ovat pitkään pitäneet esillä huolta siitä, ettei kyse ole vain kaupallisesta intressistä, vaan kyseessä on yhtiö, joka kytkeytyy vahvasti Venäjän valtiollisiin intresseihin. Sen rahoitusjärjestelmä itsessään vaikutti tutkijan silmin niin monimutkaiselta, ettei sellaiseen ole syytä lähteä mukaan. Nyt se riski on meidän käsissämme, Pynnöniemi totesi keskustelussa.
Fennovoimalla on kaksi omistajaa. Kotimainen enemmistöomistaja Voimaosakeyhtiö SF omistaa yhtiöstä 66 prosenttia ja venäläisen Rosatom-konsernin suomalainen tytäryhtiö RAOS Voima 33 prosenttia.
-Tässä 66 prosentissa on paljon suomalaisia energiatoimijoita, myös pieniä kuntaomisteisia energiayhtiöitä. Sitä kautta vaikutus on suuri myös niiden energiantuotantostrategiaan. Jos on ajateltu, että Fennovoima tulee tuottamaan tulevaisuudessa kaiken sen energian, mitä yhtiöt tarvitsevat, niin nyt strategiat on laitettava uusiksi. Tässä on kyse niin pitkän ajan suunnitelmista, että niitä muutoksia on aikaa tehdä, mutta vaikutus on iso, Ari Korhonen myöntää.
Kaupunkeja vallaten
Mutta vielä sotaan. Ukrainassa Venäjän sapelinkalistelu ei jäänyt pelkäksi uhoksi, vaan jo reilun viikon ajan on käyty maassa oikeaa sotaa. Sotaa, jossa ihmiset kuolevat ja siviilit kärsivät.
-Kaupunkien valtaaminen on se symbolinen asia, millä tavalla maa vallataan. Jos teoriassa samanlainen tilanne tapahtuisi Suomessa, niin se tarkoittaisi sitä, että kaupunkien tulee varautua uhkiin yhdessä turvallisuusviranomaisten kanssa. Kunnat ovat erittäin tärkeä osa sitä kokonaisuutta, josta puolustuskyky syntyy. Sotaankin pitää varautua rauhan aikana, Ari Korhonen painotti keskustelutilaisuudessa.
Katso tallenne keskustelusta:
