Kuntajohtajat haluavat jakaa Uudenmaan neljään vaalipiiriin

Uudenmaan 22 kuntajohtajaa haluavat jakaa Uudenmaan maakuntauudistuksessa neljään vaalipiiriin. Tarkkaa esitystä siitä, miten vaalipiirit muodostuisivat, ei ole, mutta lähtökohtana olisi, että Helsinki olisi oma vaalipiirinsä kuten nykyisin, ja sen lisäksi olisivat Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan vaalipiirit.

Kuntajohtajat katsovat kannanotossaan, että koko Uudenmaan maakunnan kokoinen yksi vaalipiiri johtaisi demokratiavajeeseen.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kuntien johtajat. He katsovat, että jos maan kaksi suurinta vaalipiiriä, Helsinki ja Uusimaa, ydistetään maakuntalakiluonnoksen mukaisesti yhdeksi vaalipiiriksi, se johtaa demokratiavajeeseen. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvien ehdokkaiden kynnys päästä maakuntavaltuustoon nousisi erittäin korkeaksi.

Asia nostettiin

esille jo marraskuussa

Kuuma-seudun yhteistyöjohtaja Antti Kuusela sanoo, että KUUMA-seudun kunnat kiinnittivät asiaan huomiota jo marraskuuussa 2016 antaessaan lausunnon sote- ja maakuntalakiluonnoksesta. Lauonnoksesta pyydettyjen lausuntojen yksi erityinen kohta koski sote-maakuntauudistuksen kansanvaltaisuutta. Tuolloin kunnat totesivat, että maakuntajärjestelyssä tulee olla mekanismi, joka turvaa maakunnan kaikkien osien tasavartaisuuden maakunnassa.

Pääkaupunkiseudun

ulkopuolelle haittaa

Kuntajohtajat katsovat julkilausumassaan, että Uudenmaan maakunnan määritteleminen yhdeksi vaalipiiriksi maakuntavaltuuston vaaleissa johtaa demokratiavajeeseen. Tilanne on ratkaisevasti huonompi pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvien äänestäjien ja ehdokkaiden kannalta eduskuntavaaleihin nähden, he kirjoittavat.

Naiset ja nuoret ehdokkaat

kompastuisivat kynnykseen

Maakuntauudistuksen lähtökohta on, että kaikista 18 maakunnasta muodostuu kustakin yksi vaalipiiri. Uudellamaalla se merkitsisi maan kahden suurimman, eli Helsingin noin 650 000 asukkaan, ja Uudenmaan noin miljoonan asukkaan vaalipiirin yhdistymistä yli 1,6 miljoonan asukkaan vaalipiiriksi.

– Tämä johtaa siihen, että kynnys päästä maakuntavaltuuston jäseneksi on poikkeuksellisen korkea pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvien ehdokkaiden kohdalla, kuntajohtajat katsovat.

He kiinnittävät huomiota myös ehdokkaiden kampanjakustannuksiin; ne nousevat merkittävästi nykyiseen verrattuna. Tämän seurauksena eri väestöryhmiin kuuluvat ehdokkaat olisivat epätasa-arvoisessa asemassa maakuntavaltuustopaikan saamisessa, koska todennäköisesti ehdokkaat kustantavat vaalikampanjakustannuksensa lähinnä itse.

Tutkimusten mukaan nuorimmat ehdokkaat kärsivät eniten vaalipiirien koon kasvamisesta. Arvioidaan myös, naistarjokkaiden läpimeno olisi epävarmempaa kuin miespoliitikkojen.

Kuntalaisdemokratian ja läheisyysperiaatteen näkökulmasta vaalipiirijako ei ole vähäpätöinen, kuntajohtajat katsovat. Heidän mukaansa maakuntalakiin tulisi Uudenmaan osalta tehdä tältä osin korjaus ennen kuin se hyväksytään eduskunnassa.

Kuntajohtajien kannanoton ovat allekirjoittaneet

Tarmo Aarnio, Kirkkonummi, Kimmo Behm, Nurmijärvi, Jarl Boström, Inkoo, Mikael Grannas, Sipoo, Hannu Haukkasalo, Pornainen, Tiina Heikka, Lapinjärvi, Juha-Pekka Isotupa, Siuntio, Hannu Joensivu, Tuusula, Marko Järvenpää, Karkkila, Esko Kairesalo, Mäntsälä, Olavi Kaleva, Loviisa, Erkki Kukkonen, Järvenpää, Jouni Martikainen, Askola, Jyrki Mattila, Hyvinkää, Juha Myyryläinen, Pukkila, Hannu Nummela, Vihti, Kirsi Rontu, Kerava, Sabah Samaletdin, Myrskylä, Tom Simola, Raasepori, Mika Sivula, Lohja, Denis Strandell, Hanko, Jukka-Pekka Ujula, Porvoo