”Kuntapolitiikka on brändätty huonosti” – vaaliohjelmien lupaukset hukuttavat alleen paikallisen päätöksenteon realiteetit

Vaalikevät on jälleen suurien sanojen aikaa. Kaikki oppositiopuolueet ja suurin osa hallituspuolueista ovat jo julkaisseet kuntavaaliohjelmansa.

– Taas luvataan kymmenen kaunista ja 27 paljon parempaa, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tutkija Paula Saikkonen sanoo.

Saikkonen on tarkastellut vuoden 2021 kuntavaaliohjelmia taustaksi kuntavaaleja käsittelevälle artikkelille. Ohjelmat ovat keskenään hyvin erilaisia. Joukossa on yhtäältä yksityiskohtaisia tekstejä ja toisaalta kuviin ja ranskalaisiin viivoihin luottavia diaesitysmäisiä julkaisuja.

Saikkosen mukaan ohjelma voi palvella eri puolueissa eri tarkoitusperiä. Siitä voi olla apua omien ehdokkaiden kampanjointiin, tai se voi puhua suoraan äänestäjille.

– Ohjelmat ovat aika hyvin linjassa puolueiden valtakunnallisen imagon kanssa. Yksittäisiä yllätyksiä lukiessa voi tulla, kuten että kokoomus tavoittelee asunnottomuuden poistamista. Tai että keskusta tavoittelee valtionhallinnon alueellistamista. Ei yllätä, että avaus tulee keskustalta, vaan että se että saa tilaa kuntavaaleissa.

Toistaiseksi kokonaisyhteenvetoa on mahdoton tehdä, Saikkonen arvioi. Pääministeripuolue SDP ei ole vielä julkaissut ohjelmaansa. Vihreät ei sekään ole julkaissut kansallista ohjelmaa, vaan ainoastaan joitain kaupunkeja, kuten Helsinkiä ja Turkua koskevia ohjelmia.

Joka tapauksessa jo nyt julkaistut ohjelmat tuovat esiin kuntavaalien kannalta tärkeitä teemoja ja kuntapolitiikan dynamiikkaa.

Kunnissa puolueet tekevät päätöksiä yhdessä, kun oppositiota ei ole. Vaikka yhteistyö on kuntapolitiikan keskiössä, puolueiden ohjelmissa siitä ei juuri puhuta. Ajoin lupaukset näyttävät myös hämärtävän kunnan päätäntävallan rajat.

Vaalien teemat: kuntatalous, koulukiusaaminen, ilmasto 

Koronan on pelätty vaikuttavan vaalipäivän siirtämiseen. Vaalien teemoissa pandemia näkyy silti vain välillisesti.

– Missään nimessä nämä eivät ole koronavaalit, Saikkonen summaa.

– Korona voi näkyä kuitenkin välillisesti esimerkiksi talouspuheen kautta. Lisäksi nyt puhutaan paljon monipaikkaisuudesta ja etätyömahdollisuuksista.

Näkyviä kuntavaalien teemoja ovat talous ja kestävä kehitys tai ilmastonmuutos. Kukin puolue lähestyy sekä talous- että ilmastokysymyksiä hyvin eri näkökulmasta, mutta kaikki käsittelevät niitä jollain tavoin.

Saikkosen mukaan on paljon aiheita, joista useat puolueet ovat yksimielisiä. Moni haluaa suosia kotimaista ruokaa kunnan keittiössä, tarjota lisää tukea omaishoitajille ja parantaa lasten harrastusmahdollisuuksia.

– Aihe, jonka kaikki puolueet ovat järjestään ottaneet esiin on koulukiusaaminen ja siihen puuttuminen. Jos vaaliohjelmia olisi uskominen, meillä ei ensi kauden jälkeen kiusaamista olisi.

Huonosti brändätty: päätösvallan rajat hämärtyvät

Välillä puolueiden lupaukset hämärtävät kunnan päätäntävallan rajoja. Esimerkiksi ilmastokysymyksiin liittyvät lupaukset ovat Saikkosen mukaan usein ympäripyöreitä, kun käytännössä monesta asiasta päätetään EU-tasolla.

– Perussuomalaiset voi puhua ilmastovouhotuksen lopettamisesta, mutta myös täysin perussuomalaisessa kunnassa on noudatettava Euroopan unionin ja Suomen ratifioimia ilmastosäädöksiä, Saikkonen sanoo.

Osassa kuntavaaliohjelmista pyritään avaamaan, mihin teemoihin kunnallispolitiikalla voi vaikuttaa. Saikkosen mukaan on demokratian kannalta tärkeää, että ihmiset ymmärtävät, mistä asioista he kuntavaaleissa äänestäessään äänestävät.

– Olen välillä harmitellut, miten kuntapolitiikka on brändätty niin huonosti. Se ei herätä ihmisiä, vaikka juuri siellä voi saada arkielämässä näkyviä muutoksia aikaan.

Saikkonen uskoo, että paikalliset ohjelmat ovat kuitenkin kansallisia ohjelmia konkreettisempia. Niissä on mahdollisuus tuoda aidosti esiin oman kunnan kannalta tärkeitä seikkoja.

– Kunnanvaltuusto päättää arkielämästä ja toivoisi, että poliittiset puolueet menisivät se kärki edellä. Lopulliset teemat muotoutuvat kuitenkin vasta paikallistasolla.

Kuntavaalit eivät ole luottamusäänestys hallituksesta

Nykyisten oppositiopuolueiden ja hallituspuolueiden kuntavaaliohjelmat eroavat toisistaan tyylillisesti. Oppositiopuolueet ovat Saikkosen mukaan kriisitietoisempia.

– Oppositiopuolueet eivät jätä käyttämättä tilaisuutta arvostella hallitusta, ja hallituspuolueet taas hyödyntävät tilaisuuden nostaakseen esiin saavutuksiaan.

Vaikka valtakunnan politiikka luonnollisesti näkyy kuntavaaliasetelmassa, ei kuntavaaleissa ole kyse luottamusäänestyksestä hallituksesta.

– Jos kuntavaaleja aletaan linjaamaan luottamusäänestykseksi hallituksesta, se vie aivan harhaan, Saikkonen sanoo.

Kunnallispäättäjät ajavat oman paikkakuntansa asioita. Siksi Saikkonen pitää myönteisenä, että esimerkiksi keskusta on ohjelmassaan linjannut eri tavoitteita eri kokoisille kunnille. Suurten kaupunkien, seutukuntien ja pienten kuntien tarpeet ovat väkisin erilaisia.

Helsingille suunnatulla ohjelmallaan vihreät on puolestaan pystynyt käsittelemään yksityiskohtaisesti ympäristön kannalta oleellisia aiheita.

Kun julkisessa keskustelussa keskitytään myös kuntavaalien alla usein eduskuntapuolueisiin, voi unohtua, että osassa kunnista toimii vahvoja paikallisia puolueita tai koalitioita.

– Paikalliset puolueet ovat hirveän hieno asia edustuksellisen demokratian kannalta. Se osoittaa, että paikallistasolla hyödynnetään siellä olevaa tietoa. Usein tämä hienous unohtuu, kun asetelmaa peilataan vain valtakunnan puolueiden kautta, Saikkonen sanoo.

Puolueet vaikenevat yhteistyöstä

Kuntapolitiikassa ei ole oppositiota, vaan asioista päätetään yhdessä kaikkien valtuuston jäsenten kesken. Siksi valtakunnallinen hallitus vastaan oppositio -asetelma ei lopulta ole kuntavaalien kannalta erityisen oleellinen.

– Kiinnostavaa olisi tarkastella, mitkä puolueet ovat käyttäneet kunnassa valtaa viimeiset vuodet ja kuinka lupaukset ovat toteutuneet, Saikkonen sanoo.
Koska kunnissa ei ole oppositiota, kuntavaalit eivät keskity kovin vahvasti edellisen valtuustokauden virheiden ruotimiseen.

– Kuntatasolla toimii ihan hyvin, että yritetään hakea sen kunnan kannalta parasta ratkaisua yhdessä.

Mutta vaikka paikallispolitiikka on ennen kaikkea yhteistyötä ja koalitioita, ei tämä juuri näy valtakunnallisissa kuntavaaliohjelmissa, Saikkonen huomauttaa. Perussuomalaiset on vaalien selvä vastarannankiiski, mutta muutkaan puolueet eivät tuo yhteistyökykyisyyttään esille.

– Ihmettelen, ettei yhteistyöstä juuri puhuta. Kun haet töitä, vuorovaikutustaidot ovat kenties oleellisin asia, jota painotetaan. Puolueohjelmissa kuitenkin korostetaan, mitä puolue voi tehdä yksin, vaikka käytännössä kukaan ei voi tehdä kuntapolitiikkaa yksin.