Ilmastonmuutos edellyttää kunnissa uudenlaista yhteistyötä, Kuntaliiton asiantuntija Lotta Mattsson muistuttaa. (Kuva: Ville Miettinen)

Kuntien asenneilmapiiri ilmastotyöhön on kohentunut ja myös maakunnat ovat aktivoituneet ilmastotyössä, mutta toimeenpanoa uhkaa heikentyvät taloustilanne, käy ilmi Kuntaliiton selvityksestä. Strategiaan pohjautuva ilmastotyö laajenee uusiin kuntiin hitaasti, eivätkä kunnat ole saanet sulautettua ilmastoasioita osaksi kaikkea toimintaansa.

Kuntaliitto selvitti kuntien ilmastotyön tilaa kyselyllä, joka lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin ja maakuntiin toukokuussa 2015. Kokonaisvastausprosentti kuntakyselyssä oli 25 %, mutta yli 25 000 asukkaan kuntien osalta yli 60 %. Maakuntien vastausprosentti oli 72 %. Lisäksi selvityksen yhteydessä tehtiin kahdeksan teemahaastattelua ja järjestettiin aiheeseen liittyvä työpaja.

Erot vastanneiden kuntien välillä ovat suuria. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet yli 50 000 asukkaan kunnat ovat tehneet ilmastostrategian. Pienet kunnat eivät tee yhtä usein strategiaan pohjautuvaa ilmastotyötä. Kysely kuitenkin osoitti, että ilman strategiaakin kunnat tekevät ilmastotoimenpiteitä, tosin eivät niin systemaattisesti kuin niissä kunnissa, joissa ilmastostrategia on laadittu.

– Kunnilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa sekä oman toimintansa kautta että ihmisten paikallisyhteisöinä, sanoo Kuntaliiton projektitutkija Jarno Parviainen.

Ongelmina ilmastoasioiden etäisyys
ja heikko taloustilanne

Selvityksen perusteella parhaita tuloksia ilmastotyöstä on saavutettu niissä kunnissa, joissa korkein johto on sitoutunut ottamaan ilmastoasiat huomioon päätöksenteossa ja joissa sitoutuminen läpäisee koko kuntakonsernin.

– Heikentyvä taloustilanne vaarantaa ilmastotyön edistymisen, sillä se on suunnannut poliittista huomiota pois ilmastoasioista ja vähentänyt mahdollisuuksia investointeihin. Ilmastoasioiden edistäminen on usein erilaisten hankkeiden varassa, mikä lisää työn epävarmuutta, hajauttaa resursseja ja lisää raportointiin kuluvaa aikaa, Parviainen pohtii.

– Ilmastoasiat ovat päättäjille edelleen osin etäisiä ja abstrakteja, vaikka tietoisuus niistä onkin kasvanut.

Kyselyyn vastanneet kunnat tunnistavat ilmastotyön hyödyiksi muun muassa kustannussäästöt ja kunnan imagon kohoamisen. Parviaisen mukaan hyödyt on saatava esille aiempaa monipuolisemmin.

– Se edellyttää nykyistä kehittyneempää kustannuslaskentaa ja ilmastotoimien vaikuttavuuden arviointia. Myös päästölaskentaa on kehitettävä. Noin viidennes kyselyyn vastanneista kunnista, joilla on ilmastostrategia, on tehnyt ilmastotyön vaikuttavuuden arviointia, Parviainen sanoo.

Kunnat toivovat valtiolta
pitkäjänteistä ilmastopolitiikkaa

Kunnat toivovat valtiolta enemmän taloudellista tukea ja nykyistä voimakkaampaa panostusta uusiutuvaan energiaan. Lisäksi ne kaipaavat energia- ja ilmastopolitiikkaan pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta.

– Isoille kunnille joukkoliikenteen tuet ovat tärkeitä, kun taas pienet kunnat tarvitsevat ilmastoasioissa edelleen koulutusta ja neuvontaa. Alueellisesta energianeuvonnasta on saatu hyviä kokemuksia, joten siihen kannattaisi osoittaa jatkossa määrärahoja, toteaa Kuntaliiton asiantuntija Lotta Mattsson.

– Ilmastonmuutos edellyttää uudenlaista yhteistyötä sekä kuntakonsernin sisällä että kuntalaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Erityisesti kaikista aktiivisimmin ilmastotyötä tehneissä kunnissa toiminnan painopiste on muuttumassa kohti yhteistyötä kuntalaisten ja alueen yritysten kanssa, Mattsson sanoo.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*