Kuntien päätöksentekoilmapiiri on kehittynyt parempaan suuntaan
Pitkäaikaisilla valtuustokokemuksilla varustetut päättäjät arvioivat ilmapiirin myönteisemmin kuin vasta ensimmäistä kauttaan toimivat. Kuva: Kuntalehti
Kuntien päätöksenteko- ja keskusteluilmapiirissä on tapahtunut myönteistä kehitystä.
Tämän tiedon vahvistaa tuoreen Kuntapäättätutkimuksen tulokset, jotka osoittavat kuntapäättäjien tunnistavan päätöksentekoilmapiirin merkityksen kunnan toimintaedellytyksille. Päättäjät suhtautuvat myönteisesti konkreettisiin kehittämistoimiin.
Lisäksi Kuntaliitto tiedottaa, että kehitettävääkin on, erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden välisessä yhteistyössä.
Positiiviset kokemukset ilmapiiristä kertovat siitä, että kunnissa on tehty toimenpiteitä päätöksenteon avoimuuden, luottamuksen ja yhteistyön vahvistamiseksi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hyvä keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri tukee myös kuntien mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden haasteisiin, tiedotteessa kerrotaan.
Positiivinen Pohjois-Karjala
Ilmapiiriarviot ovat parantuneet selvästi kaikilla tarkastelluilla ulottuvuuksilla.
Eniten ilmapiiriarviot ovat parantuneet vuodesta 2020 kunnan viranhaltijajohdon ja henkilöstön välillä sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä, Kuntaliitosta kerrotaan.
Vaikka ilmapiiriarviot ovat pääsääntöisesti positiivisia eri puolilla Suomea, maakunnittain tarkasteltuna eroavaisuuksia on havaittavissa.
Positiivisimmat arviot tulivat Pohjois-Karjalasta, kun taas Keski-Pohjanmaalla ilmapiiriarviot olivat kriittisempiä.
Pitkäaikaisilla valtuustokokemuksilla varustetut päättäjät arvioivat ilmapiirin myönteisemmin kuin vasta ensimmäistä kauttaan toimivat.
Kuntien sisäisiä yhteistyösuhteita koskevat ilmapiiriarviot ovat kauttaaltaan myönteisiä kaikissa tarkasteluluokissa, mutta kehittämistarvetta on ulkoisissa eli kunnan ja hyvinvointialueiden välillä sekä kuntien välillä.
Myös puolueryhmien välistä ilmapiiriä yhteistyöhakuiseksi arvioivien osuus jää hieman alle puoleen vastanneista.
− Tutkimustulokset kertovat, että kuntapäättäjät ymmärtävät pääosin erinomaisesti päätöksenteko- ja keskusteluilmapiirin merkityksen oman kuntansa tulevaisuudelle, sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
− Hyvän ilmapiirin vahvistaminen ei ole vain mahdollisuus, vaan välttämättömyys, jotta kunnat pystyvät turvaamaan asukkaidensa hyvinvoinnin ja kehittämään elinvoimaa, Pekola-Sjöblom jatkaa tiedotteen mukaan.
Kuntien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä koskeva ilmapiiri nousee vastauksista erityisesti esille.
Harvempi kuin joka viides vastaaja kokee yhteistyön ilmapiirin olevan yhteistyöhakuinen, kun taas lähes 40 prosenttia pitää sitä melko tai hyvin ristiriitaisena.
Yhteistyössä on voimaa
Kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspinnat -projektin projektipäällikkö Liisa Jurmu korostaa yhteistyön tärkeyttä.
− Koko Suomen tulevaisuudelle on tärkeää, että sekä kunnat että hyvinvointialueet onnistuvat tehtävissään. Toimivat kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspinnat takaavat sujuvat palvelut, esimerkiksi lapsille ja nuorille. Yhteistyö yhdyspinnoilla on kuitenkin vielä alkuvaiheessa, ja siihen on tärkeää panostaa sekä selkeyttää vastuita ja rakenteita.
− On varattava aikaa yhteistyöhön ja varmistettava, että myös luottamushenkilöiden välillä on riittävät ja toimivat yhteistyöfoorumit. Seuraavalla valtuustokaudella kannattaa siis panostaa strategisen tason yhteistyöhön, jatkaa Jurmu.
Eettisiä pelisääntöjä kaivataan
Yli puolet (56 prosenttia) tutkimukseen vastanneista kuntapäättäjistä arvioi, että julkinen keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri vaikuttaa merkittävästi oman kunnan toimintaedellytyksiin tulevalla valtuustokaudella.
Kuntien on yhä tärkeämpää panostaa päätöksentekoa tukeviin prosesseihin ja luoda edellytyksiä avoimelle keskustelulle.
Lisäksi Kuntaliitto tiedottaa, että tutkimukseen perustuen hyvin toimiva keskustelukulttuuri nähdään avaimena luottamuksen rakentamiseen kuntalaisten, viranhaltijoiden ja päättäjien välillä.
Naiset kuntapäättäjinä painottavat keskusteluilmapiirin vaikutusta enemmän kuin miehet.
Suomenkieliset päättäjät korostavat myös keskusteluilmapiirin merkitystä selvästi enemmän kuin ruotsinkieliset.
Tutkimuksessa korostuu myös tarve vahvistaa eettisiä pelisääntöjä.
Yli puolet vastanneista kuntapäättäjistä kaikenkokoisissa kunnissa sekä myös maakunnittain tarkasteltuna suhtautuu myönteisesti eettisiin pelisääntöihin tai vastaaviin.
− Kuntapäättäjien sitoutuminen eettisten ja kestävien periaatteiden edistämiseen on ilahduttavaa ja tärkeää kuntien päätöksenteon kehittämiseksi, toteaa Pekola-Sjöblom.
− Keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri vaikuttaa kuntapäättäjätutkimuksen tulosten mukaan ihmisten halukkuuteen asettua kuntavaaliehdokkaaksi.
Kyselytutkimus kuntapäättäjistä toteutettiin Kuntaliiton toimesta syyskaudella 2024. Vastauksia kertyi 1705 ja ne kattavat yli 90 prosenttia Manner-Suomen kunnista.
Lue myös:
