Finnpulpin julkaisema 3D-hahmotelma Kuopion havusellutehtaasta. Kuva: Finnpulp

Kuopion Sorsasaloon suunniteltu Finnpulp Oy:n biotuotetehdas ei saa ympäristölupaa. Korkein hallinto-oikeus perustelee ratkaisuaan Kallaveden ekologisella tilalla. Vesistön tila on vaarassa heikentyä, jos vesistöön kohdistuva kuormitus vielä nykyisestä kasvaa.

Korkein hallinto-oikeus hyväksyi haitankärsijöiden ja ympäristönsuojeluyhdistysten valitukset ja kumosi Vaasan hallinto-oikeuden ja Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökset.

– Tehdas olisi sijoitettu virkistysarvoiltaan ja vedenottokäytöltään merkittävälle alueelle. Tehtaan jätevedet olisi purettu Kallaveden Kelloselälle. Kokonaiskuormitus olisi ollut niin suuri, että vaarana olisi ollut ympäristönsuojelulaissa kielletty merkittävä vesistön pilaantuminen, korkein hallinto-oikeus linjaa.

Kuopion kaupungin elinkeinojohtaja Jukka Pitkänen kertoo, että korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu tuli kaupungin johdolle yllätyksenä. Pitkäsen mukaan päätös on iso tappio koko Itä-Suomelle.

– Ympäristölupaprosessiin oli valmistauduttu ja käytössämme olivat hyvät asiantuntijat. Olisi voinut kuvitella, että päätökseen olisi sisällytetty vaikka välitarkennuksia tai seurantavelvollisuus. Mutta sen sijaan tulikin näin jyrkkä päätös.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen ei ole valituslupaa.

Tehdas olisi kohentanut työllisyyttä

Toteutuessaan Kuopioon rakentunut biotuotetehdas olisi ollut maailman suurin havusellutehdas. Tehtaan vuosikapasiteetiksi oli suunniteltu jopa 1,2 miljoonaa tonnia selluntuotantoa vuodessa. Jukka Pitkänen harmittelee, että päätös heikentää tuntuvasti alueen työllistymismahdollisuuksia.

– Tehdas olisi tuonut mukanaan 3400 työpaikkaa, se olisi ollut erittäin merkittävä piristysruiske elivoimaisuuteemme. Puuhankinta-alueena olisi toiminut Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu, jossa 700 puulogistiikan työpaikkaa olisivat jakautuneet pitkin aluetta.

Pitkäsen mukaan tehdas olisi tuonut mukanaan kohennusta myös alueen metsille sekä rautatie- ja tieverkolle.

Maan ekologisin, mutta liian kuormittava

Kuopion tuotantolaitoksen oli suunniteltu olevan Suomen ensimmäinen alusta alkaen digitaalisen ekosysteemin ympärille rakennettu biotuotetehdas. Tehtaan vesistöpäästöjen oli laskettu jäävän tuotettua tonnia kohti noin 40 prosenttia alemmaksi muihin nykyaikaisiin sellutehtaisiin verrattuna.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun taustalla on myös EU:n vesipuitedirektiivi ja sen tulkintaa ohjaava Weser-tuomio. Sen mukaan lupaa ei saa myöntää toimenpiteelle, jonka seurauksena pintavesimuodostuman tila heikkenisi.

Korkein hallinto-oikeus perusti päätöksensä muun muassa elokuussa 2019 Kuopion Sorsasaloon tehtyyn katselmuksen. Vierailun aikana asian ratkaisseet tuomarit tapasivat valittajia, viranomaisten edustajia ja luvanhakijan edustajia.

Avatar
Anni Lindgren
anni.lindgren@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Finnpulpin lupa kaatui, koska KHO katsoi, että juuri tuossa paikassa ja juuri noilla tiedoilla ei voitu olla varmoja siitä, että hanke ei olisi vaikuttanut Kallaveden laatuun. Kallavedestä ei saa tulla Selluvettä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*