Äänestysintoa voisi motivoida selkeällä viestillä kuntien tehtävistä.

Suomalaiset kokevat ymmärtävänsä heikosti poliittista päätöksentekoa verrattuna muiden Pohjoismaiden ja yleisemminkin Länsi-Euroopan kansalaisiin.

– Poliittisen päätöksenteon ymmärtäminen on suoraan yhteydessä äänestysaktiivisuuteen. Kuntavaaleista puhuttaessa olisi nähtävä, kuinka suuri yhteys näillä asioilla on, huomauttaa väitöstutkija Aino Tiihonen Tampereen yliopistosta.

Kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus on Suomessa perinteisesti laahannut eduskuntavaalien perässä. Tiihonen pohtii, että suomalaisilla ei välttämättä ole selvillä, mitkä asiat ovat kuntatason, mitkä valtion asioita.

– Ainakaan tämänhetkinen julkinen keskustelu ei edesauta ymmärrystä tästä, Tiihonen sanoo.

Mainos



Hän viittaa muun muassa keskusteluun EU:n vakautusratkaisusta, jota on pidetty esillä kuntavaalien tenteissäkin. Tiihosen mielestä kuntavaaleissa on vahvasti mukana maan hallituksen väliriihen jälkipyykki ja hallituspuolueet ovat mittauttamassa omaa kannatustaan eduskuntakauden puolivälissä.

Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että osa äänestäjistä äänestää kuntavaaleissa hallituksen puolesta tai sitä vastaan.

Eroja jo peruskoulussa?

Tampereen yliopistossa tutkitaan parhaillaan kansalaispätevyyttä ja sen kehittymistä, siis esimerkiksi sitä, kuinka hyvin kansalaiset kokevat ymmärtävänsä poliittista päätöksentekoa. Euroopan laajuisesta aineistosta tiedetään jo, että Suomessa poliittinen luottamus on korkea mutta kansalaispätevyys on keskimääräistä heikompaa. Tamperelaisten tutkimuksessa etsitään syitä tähän.

Tutkimus lähtee jo peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista ja pyrkii selvittämään muun muassa, miten he kokevat voivansa vaikuttaa yhteiskunnassa ja onko jo tässä vaiheessa havaittavissa selvää nuorten eriarvoistumista – ja mikäli näin on, olisiko suuntausta mahdollista tasata koulutuspolun avulla.

Mainos



Tutkijat ovat saaneet 5 000 yhdeksäsluokkalaisen vastaukset, joiden käsittelyä ollaan aloittamassa.

Motivaatiota vaalikoneista

Vaalikoneet voivat olla yksi keino saada ihmisiä vaaliuurnille.

Valtamedian vaalikoneissa on kuitenkin paljon arvoperusteisia kysymyksiä, joiden avulla äänestäjä voi etsiä arvoista hänen kanssaan samaa mieltä olevia ehdokkaita. Paikallisuuden teemat jäävät helposti jalkoihin.

– Taustalla saattaa olla ajatus siitä, ettei ole niin suurta väliä, onko ehdokas yksittäisistä asioista samaa vai eri mieltä. Ajatellaan, että ehdokas on samojen arvojen perusteella kykenevä tekemään äänestäjän kannalta edullisia päätöksiä.

Kuntavaalien problematiikkaa lisää se, että niissä käydään monet yksittäiset vaalit. Vaaliteemat ovat vahvasti paikkaan tai alueeseen sidottuja eivätkä saa näin ollen valtakunnallista näkyvyyttä.

– Puolueiden suosio ja kannatuslukemat vaihtelevat suuresti myös kunnittain.

Ratikat ja tunnelit esille

Edellisissä kuntavaaleissa kunnista korkein äänestysprosentti oli keskisuomalaisessa reilun puolentoista tuhannen asukkaan Kinnulassa, jossa äänesti 82,6 prosenttia äänioikeutetuista. Matalin äänestysprosentti oli Kajaanissa, 49,3 prosenttia.

Mikä selittää noin suurta eroa?

– Perusselittäviä tekijöitä ovat koulutus- ja tulotaso. Mitä korkeampia ne ovat, sitä vilkkaampi on äänestysaktiivisuus. Myös ikä vaikuttaa. Äänestysoikeuden saaminen 18-vuotiaana näkyy kuntavaalien äänestysaktiivisuudessa piikkinä, joka sen jälkeen laskee mutta lähtee nousuun uudelleen 30 ikävuoden jälkeen aina yli 70-vuotiaaksi asti.

Kuntalaisten mielenkiinnon vaaliuurnille lähtemiseen voi herättää esimerkiksi jokin konkreettinen investointi, kuten Tampereella ratikka. Tai jossakin pienemmässä kunnassa vaikkapa kyläkoulun tulevaisuus.

– Tampereen ratikka ja aikoinaan rantatunneli ovat olleet mukana myös vaalikoneissa, Tiihonen kertoo.

Ratikat ja tunnelit, paikalliset kuumat aiheet, kannattaisi ottaa näkyviksi paikallisiksi vaaliteemoiksi.

Tiihonen on yhdessä kollegojensa kanssa pohtinut, kuinka paljon kuntalaisille tuodaan selkeästi esille, millaisiin investointeihin on mahdollista äänestämisellä vaikuttaa.

Paikallisella medialla voi olla iso rooli äänestysaktiivisuuteen vaikuttamisessa, samoin sosiaalisella medialla. Niissä voidaan tuoda esille, miten kukin vaaliehdokas suhtautuu paikallisiin ajankohtaisiin asioihin.

Kunnat, viestikää selkeästi!

Entä onnistuivatko puolueet ehdokashankinnassaan? Löytääkö ehdokkaista sellaisia, joihin on helppo samaistua tai joiden voi ajatella vievän päätöksentekoa äänestäjän haluamaan suuntaan?

– Puolueet yrittävät saada ehdokaslistoistaan mahdollisimman heterogeenisiä, siis sellaisia, että niissä olisi puolueesta riippumatta kaikille jotakin. Se on niiden selkeä strategia.

Perussuomalaiset ovat tänä keväänä onnistuneet ehdokashankinnassaan ennätyksellisen hyvin. Tiihonen ei silti ryhdy spekuloimaan, kuinka hyvin tällä voidaan ennustaa puolueen vaalipäivän suosiota.

Mutta mitä täydemmät ehdokaslistat ovat, sitä enemmän sillä voidaan houkutella äänestäjiä. Tiihosen kollega Josefina Sipinen huomasi omassa väitöstutkimuksessaan, että vähemmistöjen kuten maahanmuuttajataustaisten ehdokkaiden rekrytoiminen vaalilistoille koetaan puolueissa vaikeammaksi.

Tausta näkyy myös äänestämisessä: vieraskieliset äänestävät keskimäärin kantasuomalaisia vähemmän.

Tiihonen pohtii, että kunnat voisivat yhä aktiivisemmin yksinkertaistaa asioita ja kertoa selkeästi, ketkä päättävät, miten ja missä yhteydessä mistäkin asioista. Kunnallista päätöksentekoa voisi myös konkretisoida kuntalaisille huomattavasti nykyistä enemmän.

– Jos asiat tuntuvat etäisiltä, äänestäminen ei motivoi. Silloin saatetaan käydä äänestämässä pelkästään kansalaisvelvollisuuden takia. Mutta kun päätöksenteko on tutumpi, se voi motivoida etsimään oman ehdokkaan ja äänestämään tätä.

Lue lisää Kuntavaalien ehdokasmäärä kasvoi, kasvun selittää perussuomalaisten suuri määrä

Väitös: Sosiaalisten verkostojen puute vaikeuttaa ulkomaalaistaustaisen väestön poliittisen edustuksen toteutumista

Kuntalehden podcast: Miten eriarvoisuus, vihapuhe ja korona vaikuttavat kuntavaaleihin osallistumiseen?

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*