Lainsäädäntö turvaa luottamushenkilön asemaa eri tavoin, heikointa suojaa nauttivat pormestari ja apulaispormestari – Kuntaliitto antoi Tampereelle lausunnon apulaispormestarin luottamuksen mittaukseen
Kuva: Pixabay
Lainsäädäntö turvaa luottamushenkilön asemaa eri tavoin luottamustehtävän mukaan, ja heikoin turva on pormestarilla ja apulaispormestarilla, todetaan Kuntaliiton lausunnossa Tampereen kaupungille, jonka apulaispormestarin Ilkka Sasin (kok.) asemaa käsittelee valtuuston asettama tilapäinen valiokunta.
Valiokunta oli pyytänyt Kuntaliitolta vastauksia kolmeen kysymykseen ja käsitteli Kuntaliiton vastauksia perjantain kokouksessaan.
Ensimmäinen kysymyksistä koski luottamushenkilön erottamattomuuden periaatetta, eli sitä, että lähtökohtaisesti luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu.
Vahvin suoja on suorilla vaaleilla valituilla valtuutetuilla. Valtuutettu voidaan erottaa valtuutetun tehtävästä kesken toimikauden vain, jos hänet on tuomittu vaalien toimittamisen jälkeen vankeuteen vähintään kuudeksi kuukaudeksi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Rikosepäily yksistään ei siis ole peruste erottaa valtuutettua. Kun perussuomalaisten kansanedustaja ja Joensuun kaupunginvaltuutettu Timo Vornanen joutui epäillyksi rikoksista osana ampumavälikohtausta Helsingin keskustassa, hän sai pitää valtuutetun ja kansanedustajan tehtävänsä – vaikka hänet erotettiin puolueesta. Vornanen jatkoi valtuutettuna perustamalla oman valtuustoryhmän.
– Valtuuston valitsemat muut luottamushenkilöt voidaan eräin edellytyksin erottaa lainvoimaisen rikostuomion lisäksi myös epäluottamuksen perusteella, Kuntaliiton lausunnossa todetaan.
Lausunnon ovat allekirjoittaneet juristi Anu Räty ja lakiasiain johtaja Juha Myllymäki Kuntaliitosta.
Jos valtuusto päätyy erottamaan toimielimen jäsenen, koko toimielin erotetaan. Jos valtuusto päätyy erottamaan toimielimen puheenjohtajan, koko puheenjohtajisto erotetaan.
Sen sijaan pormestarin ja apulaispormestarin asema on poikkeuksellinen, koska näistä tehtävistä voidaan erottaa yksittäisinä henkilöinä, jos valtuuston luottamus on mennyt – vaikka pormestaristo olisi yksi toimielin.
– Esimerkiksi pelkästään apulaispormestarin erottaminen on mahdollista, vaikka hän kuuluisi esimerkiksi kaupunginhallituksen tai muun toimielimen puheenjohtajistoon, Kuntaliiton lausunnossa Tampereen kaupungille todetaan.
– Johtopäätöksenä on todettavissa, että lainsäädäntö turvaa luottamushenkilön asemaa eri tavoin luottamustehtävän mukaan. Vahvinta suojaa nauttivat valtuutetut valtuutetun tehtävässä ja heikointa käytännössä pormestari ja apulaispormestari. Pormestari ja apulaispormestari hoitavat tehtäviä, joissa luottamus ja sujuva yhteistyö ovat erityisen merkittävässä roolissa. Erottamisprosessissa on kuitenkin sovellettava kuntalain ja hallintolain säännöksiä, joilla pyritään takaamaan myös pormestarin ja apulaispormestarin riittävä oikeusturva, lausunnossa todetaan.
Pormestarin ja apulaispormestarin erottamista koskevat nimenomaiset säännökset on otettu kuntalakiin vuonna 2015.
– Pormestarin tai apulaispormestarin erottamisesta epäluottamuksen perusteella ei ole tietääksemme vielä syntynyt oikeuskäytäntöä, Kuntaliiton lausunnossa todetaan.
Sen sijaan esimerkiksi kunnanjohtajan epäluottamusta koskevista päätöksistä on oikeuskäytäntöä.
Tilaa harkinnalle, valtaa valtuustolle
Kuntalaissa tai muualla lainsäädännössä ei ole tarkemmin säädetty siitä, millä perusteilla valtuusto voi erottaa toimielimen luottamushenkilöt luottamuspulan seurauksena. Syynä on se, että luottamuksen tai sen puuttumisen arviointi on luonteeltaan poliittista ja tapauskohtaista, Kuntaliiton lausunnossa todetaan.
Kysymys on ensisijaisesti poliittisen ja muun tarkoituksenmukaisuusharkinnan alaan kuuluvasta päätöksenteosta. Erottamisen perusteiden tulee kuitenkin olla asiallisia, eivätkä ne voi perustua mielivaltaan tai olla syrjiviä. Valtuusto voi siten käyttää laajaa harkintavaltaansa niissä raameissa, jotka perustuslaki ja hallintolaki yleisesti hallinnolle asettavat.
Luottamus tai sen puute ovat arvostuksenvaraisia ja herkkiä muuttumaan ajan ja olosuhteiden mukaisesti.
Räty ja Myllymäki muistuttavat lausunnossaan, että poliittiselle harkinnalle luonteenomaista ylipäätään on myös muiden kuin ”puhtaasti” oikeudellisten näkökohtien huomioon ottaminen.
– Tällaisia näkökohtia ovat yhteiskuntapoliittiset päämäärät ja myös esimerkiksi kaupungin julkisuuskuva: minkälaisia arvoja kaupungin toiminnoissa vaalitaan, toteutuvatko ne myös käytännössä ja puututaanko arvojen vastaiseen toimintaan.
– Riittävä luottamus on edellytyksenä sille, että luottamushenkilö voi toimia tehtävässään menestyksekkäästi. Siten luottamuksen voi menettää, vaikka luottamushenkilön menettely ei olisi juridisesti arvioiden suorastaan lainvastaista tai rikosoikeudellisesti rangaistavaa. Tätä juuri voi pitää poliittisen harkinnan ytimenä. Luottamuksen menettämisen voi käytännössä aiheuttaa myös luottamushenkilön toiminta itse luottamustehtävän ulkopuolella tai vapaa-ajallakin. Harkintavaltaa käytettäessä vastakkain tulee punnita kaikkia asiassa esiin tulevia näkökohtia ja arvioida mm. seuraamusten suhteellisuus.
Lisää aiheesta:
Lue myös:
