Lapsen oikeudet ja köyhyys esillä teemapäivässä

Tänään perjantaina vietetään kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää. Kuntien järjestämiin peruspalveluihin ollaan Suomessa pääosin tyytyväisiä, mutta toisaalta lapsiperheköyhyys on nostettu päivän teemaksi tänä vuonna.

Kuntien järjestämät lasten peruspalvelut ovat hyvässä kunnossa ja kaikkien saatavilla, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Marja Lahtinen.

Suomessa kunnat vastaavat suurelta osin lasten oikeuksien toteutumisesta ja hyvinvoinnista, Lahtinen muistuttaa.

– Varhaiskasvatus on jatkossakin kaikkien lasten saatavilla, vaikka subjektiivista oikeutta ollaan rajaamassa. Kunnat järjestävät pääosin esi- ja perusopetuksen kaikille kunnassa asuville lapsille. Myös perusopetuksen jälkeinen opetus on pääosin kuntien järjestämää. Kunnat ovat hoitaneet tehtävänsä hyvin.

Neuvolapalvelut ovat saaneet laajasti kiitosta, viimeksi Kuntaliiton koordinoimassa kyselyssä.

Lahtisen mukaan kunnat huolehtivat laajasti myös lasten vapaa-aikapalveluista kuten liikunnasta, kulttuurista ja nuorisotoimesta.

– Kirjastoissa lapset otetaan huomioon. On lastenosastoja, kirjoja ja videoita, satutunteja. Myös museoissa lapset on alettu ottaa huomioon omana kohderyhmänään.

– Taiteen perusopetus tarjoaa mahdollisuuden harrastaa taideaineita vakavastikin.

Ongelmaksi Lahtinen näkee toisaalta resurssipulan valtion leikatessa valtionosuuksia ja toisaalta palvelujen järjestämisen sektorilähtöisesti sektorirajojen joskus vaikean ylittämisen.

– Kunnat järjestävät palveluja aika sektorikohtaisesti, kun lähtökohtana pitäisi olla kuntalaisten tarpeet. Tässä kuitenkin lainsäädäntö asettaa omat rajoituksensa, mutta hallitusohjelman mukaan tähän tavoitellaan joustavuutta Lahtinen sanoo.

 

Lasten suojelu vähentää lastensuojelua

 

Toimivista peruspalveluista huolimatta ongelmiakin on. Esimerkiksi lasten huostaanotot ovat yleinen keskustelunaihe.

– Mitä enemmän meillä on lasten suojelua, sitä vähemmän tarvitsemme lastensuojelua, sanoo erilaisten lastensuojelun tilanteitten kanssa työskentelevän Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta.

– Toimivat peruspalvelut ja lapsiin investoiminen luovat pohjan hyvinvoinnille ja vakaudelle.

Viisas päättäjä huomioi lasten näkemyksiä ja kokemuksia tehdessään päätöksiä, hän sanoo terveisinä kuntapäättäjille.

 

Lapsiperheiden köyhyys huolettaa

 

Tänä vuonna lapsen oikeuksien päivän teemaksi on määritelty lapsiperheköyhyyden poistaminen.

– Lapsiköyhyys on kolminkertaistanut vuosien 1995−2007 välillä, mutta laskenut siitä, kertoo köyhyystutkija Maria Ohisalo Itä-Suomen yliopistosta.

– Tilastokeskuksen ja THL:n tietojen mukaan köyhissä perheissä eli 1995 noin 50 000 lasta ja 2013 noin 100 000. Vuonna 2007 luku oli jopa 150 000.

Ohisalon mukaan asiaa ei oteta vakavasti.

– Laadukas varhaiskasvatus olisi juuri köyhimpien perheiden lasten etu. Köyhyyshän ei toki ole vain rahallista tai materiaalista, vaan myös sosiaalisten ja kulttuuristen pääomien puutetta, hän sanoo.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan lapsiperheköyhyys heikentää lapsen oikeuksien toteutumista ja on uhka lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle.

– Työttömyyden ohella lapsiperheissä köyhyyttä aiheuttavat yhä useammin silppu- ja pätkätyöt. Yksinhuoltajuus lisää merkittävästi köyhyysriskiä. Köyhyyttä on muita perheitä useammin myös pienten lasten perheissä ja monilapsisissa perheissä, liiton verkkosivulla todetaan.

– Lapsiperheiden köyhyyttä lisää toimeentuloetuuksien, kuten lapsilisän ja kotihoidon tuen reaaliarvon lasku.  Lapsilisän reaaliarvo on tällä hetkellä 30 prosenttia alempi kuin vuonna 1994. Myös kotihoidon tuen reaaliarvo on huomattavasti alempi kuin 20 vuotta sitten, MLL toteaa.

 

Turvapaikanhakijat myös lapsityön haaste

 

Turvapaikanhakijoitten aalto on tuonut kuntiin paljon myös lapsia ja se vaatii nopeaa reagointia.

Lahtinen muistuttaa, että kunnat huolehtivat myös maahanmuuttajista ja heitä varten tarvittavista erityistoimista kuten valmistavasta opetuksesta.

– Valmiuksia on, mutta onhan se haaste.

Lahtinen kiittää kolmatta sektoria yhteistyöstä turvapaikanhakijoitten vastaanottamisessa.

Kolmas sektori on muutenkin mukana kunnissa tapahtuvassa lapsityössä.

Erot yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa vaihtelevat kunnittain, sanoo Lahtinen. Osassa on hänen mukaansa runsaastikin yhteistyötä.

 

Tampereella juhlistetaan tapahtumapäivällä

 

Monissa kunnissa juhlistetaan lapsen oikeuksien päivää. Tampereella päivää on juhlistettu 2003 lähtien, kun eri toimijat ovat järjestäneet yhteistyönä ilmaisen tapahtumapäivän lapsiperheille.

Tänä vuonna lapsen oikeuksia juhlistetaan lauantaina tapahtumapäivänä Työväenmuseo Werstaalla.

Tarkoituksena on järjestäjien mukaan, että lapset voivat tapahtuman aikana puuhata yhdessä tuttujen aikuisten kanssa ja viettää yhteistä aikaa monenlaisen mukavan toiminnan parissa.

Tämänvuotisen tapahtuman Tampereella järjestävät kaupunki, Tampereen seurakuntayhtymä ja yhdistykset, yhteensä noin 20 eri toimijaa.

 

Yleissopimus YK:ssa 1989

 

Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään joka vuosi 20.11. Kalenteriin lapsen oikeuksien päivä otettiin Suomessa 2002 Suomen Unicefin aloitteesta

Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 1989. Se tuli Suomessa voimaan vuonna 1991.

Lapsen oikeuksien sopimus on velvoittava ihmisoikeussopimus. Julkisen vallan tulee edistää lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien toteutumista.

Myös Suomen perustuslain mukaan lapsia on kohdeltava yksilöinä, muistuttaa Kuntaliiton Lahtinen.

Lapsella tarkoitetaan yleensä alle 18-vuotiaita henkilöitä.

Lapsen oikeuksien päivästä lisää Suomen Unicefin sivuilla.

Lapsiperheköyhyydestä enemmän tietoa Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilla.