Lisää tolkkua valtiovallan kuntia koskeviin päätöksiin, toivovat kaupunginhallitusten puheenjohtajat
Kaikista maailman käänteistä huolimatta rajaseudulla uskotaan tulevaisuuteen, Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sinikka Musikka (kesk.) kertoo. Kuva: Jere Penttilä
Kaskisten, Kiteen ja Tornion kaupunginhallitusten puheenjohtajat esittävät valtiovallan suuntaan toiveita päätöksistä, jotka kohtelisivat kuntalaisia oikeudenmukaisesti ja inhimillisesti.
Ainakin rutkasti parantamiseen varaa jäi tässä suhteessa viime vuodelta, he pohtivat uudenvuoden hengessä.
Luottamusjohdon näkökulmia kartoitettaessa suunnataan ensin Lappiin, jossa sijaitsee noin 21 000 asukkaan Tornio.
– Toiveessa on paremmin ennakoitavaa rahoituskehitystä, ja lisää inhimillisyyttä kuntiin kohdistuviin leikkauksiin, Tornion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli Rainio (kesk.) vastaa.
Rainion mukaan yhteiskunta on nyt niin isossa murroksessa, että tilannetta olisi hyvä saada vakautettua eri tavoin.
– Ei voi olla niin, että samaan aikaan rahoitusperusteet muuttuvat ja rahoituksen määrä pienenee.
– Kuntien rahoitukseen vaikuttavia toimia olisi porrastettava.
Oma kaupunki on ykkösjuttu
Muitakin uutta vuotta koskevia toiveita luonnollisesti on, Rainio jatkaa.
Hänen mukaansa Tornion päätöksenteossa on ollut jo hyvän aikaa havaittavissa entistä parempaa yhteistyötä poliittisten ryhmien välillä.
– Ilmapiiri on tosi hyvä. Se on näkynyt talousarviotakin käsiteltäessä valtuustossa. Henki on sellainen, että Tornion kaupunki on ykkösjuttu. Toiveena on, että tämä positiivinen henki päätöksenteossa jatkuu ja kehittyy edelleen tänä vuonna.
Kolmantena – mutta ei suinkaan vähäisimpänä – toiveena Olli Rainio esittää jotain, mitä monissa muissakin kunnissa varmasti mietitään.
– Toiveena on saada kaupunkiin lisää lapsiperheitä ja monipuolisesti uusia yrityksiä.
Lisää tolkkua
Tornion tavoin myös Pohjois-Karjalassa sijaitsevasta Kiteen kaupungista lähtee terveiset hallitukselle.
Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sinikka Musikka (kesk.) toivoo enemmän tolkkua hyvinvointialueiden rahoitukseen. Sote-uudistus ei ole hänen mukaansa kohdellut Pohjois-Karjalaa oikeudenmukaisesti.
– Säästimme paljon rahaa ennen sote-uudistuksen toteutumista Pohjois-Karjalassa. Kun pärjäsimme sillä tavoin hyvin, niin meitä sakotettiin siitä uudistuksessa.
– Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen on säästettävä vielä kymmeniä miljoonia jokaisena lähivuotena.
Moni maakunnassa asuva kokee tämän mittaluokan säästövaatimukset kohtuuttomiksi, Musikka tietää.
Pesismestaruus Kiteen heiniä
Maailmankuulun Nightwish-yhtyeen lisäksi Kitee tunnetaan perinteikkäästä pesäpalloseurasta, joka on vuosien saatossa saavuttanut runsaasti kansallista urheilumenestystä.
Pienen kannustuksen säestämänä Musikka on valmis toivomaan jopa miesten Suomen mestaruutta Kitee Pallolle vuonna 2025.
– On se mahdollista.
Lisäksi noin 9 600 asukaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja toivoo yritystoiminnan vahvistuvan entisestään kuluvan vuoden aikana.
Pelkästään toiveiden varassa ei ole eletty Keski-Karjalassa.
– Kiteen Puhoksen aluetta kehitettäessä kaupunki on ottanut isoja riskejä, vaikka maakuntakin on tukenut siinä työssä.
– Puhoksen alueelle on jo tähän mennessä tullut uusia työpaikkoja ja lisää on tulossa.
Sote-uudistus kurittaa
Kaskisten kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan-Anders Lundenius (r.) toivoo edellisten vastaajien tavoin kuntataloutta parantavia käänteitä kuluvalle vuodelle.
Ennen hallitukselle lähetettäviä terveisiä on hyvä kertoa, mitä hyvää tapahtui viime vuonna Suomen pienimmässä kaupungissa Pohjanmaalla.
Suomen kuntia vertailtaessa väestö kasvoi suhteellisesti eniten Kaskisissa. Tämän kasvun taustalla ovat muun muassa uudet työpaikat sekä kaupunkiin muuttaneet ukrainalaiset.
Kaskisten kaupungin suhteellinen väestönlisäys oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tammi- ja marraskuun välisenä aikana viime vuonna 3,31 prosenttia.
Kaupungissa on reilut 1 200 asukasta.
Positiivisille uutisille onkin ollut tilausta.
– Sote-uudistus koetteli ankarasti pientä kaupunkia, Lundenius sanoo.
– Maksamme sote-uudistuksesta miljoona euroa vuodessa ylimääräistä.
Jos Lundenius saisi päättää, niin sote-uudistuksessa kärsineitä kuntia paremmin huomioiva valtionosuusuudistus olisi jo huomenna valmis.
– Ilman sote-uudistusta mentäisiin ehkä plussalla. Nyt ollaan selkeästi miinuksella.
Valtionosuusuudistusta siirrettiin taannoin vuodella eteenpäin ja se on näillä näkymin valmis aikaisintaan vuonna 2027.
Lue myös:
