"Heikko kannatus ei ole mukava juttu" – Lue mitä Katri Kulmuni sanoi Kuntalehden haastattelussa marraskuussa
Katri Kulmuni kuvattiin Kuntalehden haastatteluun marraskuussa 2019, kun hän toimi elinkeinoministerinä. (Kuva: Laura Oja)
Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 12/2019
LISÄÄ VIRTAA – Keskustan puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni on kovassa paikassa. Hänen pitäisi saada puolueeseensa lisää virtaa. Kuntalehti haastatteli Kulmunia marraskuussa, jolloin hallituksen ero ei vielä ollut näköpiirissä.
Keskustalaiset kuvaavat uutta puheenjohtajaansa, elinkeinoministeri Katri Kulmunia, tarkaksi ja ahkeraksi. Hän ottaa kuulemma asiat vakavasti – töitä on tehtävä täysillä.
– Jos mittään ei yritä, mittään ei tapahdu, on hänen usein kuultu tokaisevan kotikaupunkinsa Tornion murteella.
Kulmunilta odotetaan tietysti puolueessa paljon.
Vaikka häntä pidetään ennen kaikkea aluepoliitikkona, hänen kehutaan pärjäävän myös kansainvälisissä yhteyksissä.
Hän puhuu sujuvasti ruotsia, koska kävi koulua Haaparannalla. Englannin hän oppi lapsena, kun katsoi Emmerdalea televisiosta. Ranskan ja venäjänkin hän hallitsee.
Eikä salkussakaan ole ollut juuri valittamista. Elinkeinoministerin salkkuunhan mahtuu niin energia-asioita, yrittäjyys- ja elinkeinoelämäkysymyksiä kuin aluekehitystäkin – kaikki keskustalle tärkeitä.
Kuntalehden mennessä painoon Antti Rinteen, sd., johtama hallitus oli juuri eronnut. Rinne päätyi ratkaisuun keskustan häneen kohdistamansa epäluottamuksen johdosta. Tavoitteena kuitenkin oli, että nykyinen hallituspohja säilyisi. Jatkaisiko Kulmuni hallituksessa elinkeinoministerinä vai ottaisiko vastaan valtiovarainministerin salkun, oli täysin avointa.
Aluepoliitikon leima
Aluepoliitikon leima on Kulmunissa tiukassa. Poliitikkokollega väittää, että Kulmunilla olisi aluepolitiikasta ja hajasijoittamisesta hyvin vahvoja näkemyksiä, joita ei ollut alkukesällä sovitussa hallitusohjelmassa.
Kulmunin saa hieman kiihtymään, kun alueet otetaan esille.
– Minusta on hyvin erikoista, että jos Suomi on muuten hyvin tasa-arvoinen maa, eikö alueellinen tasa-arvo olisikaan perustavanlaatuinen lähtökohta, hän tivaa.
Hänestä on sääli, että Suomessa ei vallitse alueellisesta tasa-arvosta yhteisymmärrystä ja konsensusta toisin kuin muissa Pohjoismaissa.
– Jos seuraa Norjaa tai Ruotsia, siellä on tehty erittäin mittavia alueellistamistoimia ja aluekehityksessä on vallalla konsensus.
Kulmunin mielestä Suomen puolueista keskusta pitää selvimmin alueellista tasa-arvoa esillä.
– Meille se on olemassaolon edellytys, mutta olemme yksin asian kanssa. Varmaan meitä kohtaan on tästä syystä syyttelyäkin muualta. Toivon, että alueellisesta tasa-arvosta syntyisi konsensus meilläkin.
Hän tunnustaa, ettei ole täysin tyytyväinen myöskään oman puolueensa aluepoliittisiin linjauksiin viime vuosina.
– Alueet saavat olla erilaisia, mutta eriarvoisia ne eivät saa olla. Siksi lasten koulut ja ikäihmisten hoivat ja väylien kunnossapito pitää hoitaa – asuivat ihmiset missä tahansa.
Kulmuni on julkisuudessa kertonut kannattavansa uusien biosellutehtaiden rakentamista. Kaksi tehtaista tulisi hänen vaalipiiriinsä Lappiin, Kemiin ja Kemijärvelle. Lopullisia päätöksiä ei ole vielä tehty.
Elämän laatua
Tilastokeskuksen tuore ennuste maalaa synkkää kuvaa alueille. Sen mukaan syntyvyys olisi vuonna 2035 kaikissa maakunnissa alempi kuin kuolleisuus. Vuonna 2040 vain Uudenmaan ja Ahvenanmaan väkiluku kasvaisi – muuttovoiton turvin. Maakuntien ennustetaan polarisoituvan ytimiin ja reuna-alueisiin.
Kulmuni muuttaisi suunnan laajalla satsauksella lapsiperheisiin.
– Pitää luoda lapsiperheille sellaista kuvaa, että tämä on hyvä paikka asua myös tulevaisuudessa.
Hän uskoo, että elämän laatua korostava ajattelu leviää. Ja sitä laatua saa hänen mielestään niin suurista kaupungeista kuin muualtakin.
– Koska Suomi ei oikein pysty kilpailemaan sillä, että meillä on maailman suurimpia ja tiiviimpiä kaupunkeja, kannattaa kilpailla aivan muulla. Me tiedämme luonnon vaikutuksen ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Kyllä meidän kannattaisi kilpailla sillä, että meillä on maailman puhtain ilma ja meillä on mahdollisuuksia lähteä luontoon kotiovelta.
Töitä missä vain
Kulmuni puhuu mielellään ”modernista aluepolitiikasta”. Se tarkoittaa vapautta asua ja tehdä töitä missä haluaa.
– Etätyösopimusten ja etäyhteyksien pitää olla kunnossa. Jos haluaa elää puolet vuodesta lumen äärellä pohjoisessa tai Saimaan rannalla mökillä, sieltäkin pitäisi pystyä työskentelemään. Aika monen työ on kuitenkin tietokoneen ääressä istumista.
Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä selvittää paraikaa, onko mahdollista työskennellä, asua ja toimia usealla paikkakunnalla. Helmikuun lopussa valmistuva selvitys kohdistuu elinkeinoministerin vastuulla oleviin organisaatioihin.
Kulmuni toivoo, että julkinen valta näyttäisi tällaisessa kehityksessä esimerkkiä. Hänestä on tärkeää, että kaikki yritykset kaikkialla maassa pääsevät hyödyntämään esimerkiksi elinkeinoministeriön alaisten rahoittajien, Business Finlandin ja Finnveran, palveluja.
– Se vaatii myös läsnäoloa. Ei voi pyöriä vain pääkaupunkiseudulla. Mihin tahansa tässä maassa menen, aina saan palautetta siitä, että niistä ei ole tavoiteltua hyötyä meille.
Elinkeinoministeriön alaisia ovat myös Valtiontalouden tutkimuskeskus (VTT), Geologinen tutkimuskeskus (GTT) ja Energiavirasto. VTT:llä on toimintaa muun muassa Oulussa ja GTT:llä Rovaniemellä.
– Energiavirastolla voisi hyvin olla toimintaa vaikka Vaasassa, kun miettii, kuinka energiakeskittynyttä aluetta se on.
Määtän selvityksen kohteena olevissa työpaikoissa työskentelee noin 2 000 ihmistä.
Työluvat nopeasti
Työllistäminen tuo kovia paineita hallitukselle. Kulmunin mukaan tilanne vaatii kansallisesti enemmän toimia.
– Kolmikantaisissa työryhmissä tehdään hyvää työtä, mutta niiden lisäksi tarvitaan muitakin työllisyystoimia. Rivakoitumista tarvitaan.
Kulmuni odottaa ennen kaikkea sitä, että paikalliseen sopimiseen tulisi helpotuksia.
– Se toisi yrityksiin dynamiikkaa ja joustavuutta.
Kulmuni poistaisi ”byrokratialoukun”, joka on hänen mielestään yksi iso työllistämisen esteistä. Ihmisten pitäisi pystyä ottamaan vastaan pätkätöitäkin ilman pelkoa mahdollisista etuuksien menetyksistä.
Hänen mielestään suomalaisten ei pidä torjua ulkomaalaista työvoimaa.
– Samalla, kun työttömät suomalaiset tarvitaan töihin, myös ulkomailta tulevalle työvoimalle on tarvetta entistä enemmän. On parempi firmalle, että siellä on työntekijöitä kuin se, ettei siellä ole työntekijöitä ja laitetaan lappu luukulle.
Ministeri ymmärtää hyvin esimerkiksi it-alan huolen siitä, miten huippuosaajia saataisiin Suomeen. Hänestä on tärkeää, että palkkaaminen olisi mahdollisimman sujuvaa.
– Työluvat pitäisi saada kuukaudessa.
Hän muistuttaa, että Suomen pitää kilpailla huippuosaajien lisäksi myös sesonkityöntekijöistä.
– Kesäaikaan monella maa- ja mansikkatilalla jäisivät työt tekemättä, ellei meille tulisi Itä-Euroopasta työvoimaa. Talvisesonkeina laskettelukeskusten ravintolat eivät pyörisi ilman ulkomaalaista työvoimaa.
Itään tuulivoimaa
Elinkeinoministerinä Kulmuni on vastannut energia-asioista. Hän on tyytyväinen siitä, että tekniikka kehittyy ja energialähteenä voidaan käyttää yhä enemmän tuulta, aurinkoa ja uusiutuvaa energiaa.
– Energian tuotanto hajautuu eli talo voi olla sekä energian tuottaja että käyttäjä. Toivottavasti kiinteistökohtainen omavaraisuus kasvaa.
Merkittävä kysymys on valtava sähkökapasiteetin tarve.
– Meillä tarvitaan enemmän ja enemmän sähköä, kun toiminnot sähköistyvät.
Kulmunin mukaan tähän liittyvät Itä-Suomen kuntien toiveet, että nekin saisivat tuulivoimaa ja siitä seuraavia tuulivoiman kiinteistöveroja.
– Puolustusministeriön kanssa pitää hoitaa tutka-asiat sille mallille, että myös Itä-Suomi saisi tuulivoimaa, Kulmuni sanoo.
Uutta ydinvoimakapasiteettia on tulossa Suomeen, mutta rakentaminen on hidasta. Suomi tuo erittäin paljon sähköä myös pohjoismaisilta markkinoilta. Ydinvoiman rakentamisessa on Kulmunin mielestä suuri este:
– Ydinvoima on hurjan kallista alkuinvestoinneiltaan.
Hän pohdiskelee kuitenkin, että ydinvoimapuolella nouseva trendi on pienreaktorit.
– Saa nähdä, miten tekniikka kehittyy sillä puolella.
Vesivoiman lisärakentaminen ei Kulmunin mukaan ole edes keskusteluissa, mutta olemassa olevien laitosten tehoja voidaan edelleen lisätä.
– Pieniä energiataloudellisesti ei-merkittäviä laitoksia pyritään purkamaan ja saamaan vaelluskalaesteitä pois vesistöistä.
Entä sitten turpeen kohtalo?
Kulmuni kiistää, että turpeen poltto olisi keskustalle tärkeämpää kuin muille puolueille. Hän muistuttaa, että vuonna 2014 sovittiin parlamentaarisesti linjaus, että ensin luovutaan ulkomaisista kivihiilestä ja öljystä ja vasta sitten kotimaisista fossiilisista polttoaineista eli turpeesta.
– Viime hallituskaudella keskustan johdolla vielä kiristettiin linjausta eli turpeen energiakäyttö on tarkoitus puolittaa vuoteen 2030 mennessä.
Ensi keväänä käsitellään energiaverotuksen kokonaisuudistusta, jolloin turpeestakin keskustellaan. Kulmuni muistuttaa, että hallitusohjelman mukaisesti turpeen energiakäyttö aiotaan puolittaa.
– On tärkeää, ettei turve korvaannu kivihiilellä tai puulla. Minusta se ei ole järkevää.
Kuntavaalit lähellä
Keskustaväelle tärkeintä on, että Kulmuni nostaisi puolueen kannatuksen 20 prosenttiin, kuten on luvannut. Kannatus junnaa kuitenkin noin
12–13 prosentin pinnassa.
– Selvähän se, että keskustan heikko kannatus ei ole mukava juttu. Ei voi tehdä muuta kuin työtä sen puolesta, että se nousisi. Se on pitkä tie – ei se yhdessä eikä kahdessa kuukaudessa tapahdu, Kulmuni sanoo vakavana.
Runsaan vuoden kuluttua järjestettävät kuntavaalit ovat Kulmunille todellinen mittari. Kuntavaalien tulos näyttää myös suunnan kevään 2023 eduskuntavaaleihin.
Keskusta on edelleen vahva kuntapuolue. Vaikka kokoomus ja SDP olivat viime kuntavaaleissa kannatukseltaan suurimpia, kolmanneksi tulleella keskustalla on ylivoimaisesti eniten valtuutettuja, yli 2 800. Sen jälkeen tulevat SDP, kokoomus ja perussuomalaiset.
Kuntavaaliehdokkaiden hankinta on Kulmunin mukaan täydessä vauhdissa. Vuoden loppuun mennessä pitäisi olla istuvilta ehdokkailta ja viimeksi ehdolla olleilta suostumus, ja samalla koko ajan kerätään uusia ehdokkaita.
– Keskusta tietenkin tavoittelee sitä, että meillä on taas kaikista eniten ehdokkaita.
Keskustan kannatus on nyt 10,7%. Kohta lähes maidon rasvaprosenttia.