”Maailman paras paikallishallinto päivitettävä” - kaupunkiasiantuntijat kokosivat ajatuksensa pamflettiin

”Kaupunkien on luotava omaa tulevaisuuttaan varten systeemit, joissa kilpailukykykeskustelun lisäksi myös moniarvoisuus ja solidaarisuus ovat läsnä. Ihmisten lähtökohtien tasaaminen on kansallisen tehtävän rinnalla myös eri tasoilla toteutuva kaupunkivetoinen projekti.”

Näin kirjoittaa Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen tänään julkaistussa Kaupunkien aikakausi -pamfletissa, jossa käsitellään useiden asiantuntijoiden kautta kaupungin olemusta ja merkitystä nyt ja eritoten tulevaisuudessa.

Pamfletti julkaistiin Helsingin isännöimässä Suomen ensimmäisessä kaupunkipolitiikan symposiumissa.

Julkaisun mukaan kaupungit tarvitsevat lisää tilaa, lisää edellytyksiä ja lisää kannustimia.

Julkaisuun kirjoittaneet tutkijat korostavat myös paikalliset erityispiirteet huomioivaa kehittämistä sekä sellaisia lähestymistapoja, joilla kaupunkien potentiaali kyetään hyödyntämään.

– Tutkijoiden resepti 2020-luvun kaupunkipolitiikan ytimeksi on mielestäni kohtalaisen selvä. Tarvitsemme kaupunkien erityispiirteet huomioon ottavaa kaupunkipolitiikkaa. Tärkeä huomio on se, ettei kyse ole vastakkainasettelusta stadin ja landen välillä, sillä kaupungistumisen hallinta on koko Suomen kilpailukyvyn ja kaikkien suomalaisten hyvinvoinnin kohtalonkysymys. Kyse on yhteisestä kansallisesta haasteestamme”, toteaa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori Helsingin kaupungin tiedotteessa.

Lisää kaupunkidebattia tarvitaan

Avatessaan symposiumia Vapavuori totesi kaupunkien elävän uutta renessanssia.

– Globaalitalous on yhä enemmän kaupunkien ja kaupunkiseutujen kuin valtioiden välistä kilvoittelua, Vapaavuori sanoi.

Hän painotti, että on olennaista tunnistaa, että Suomessa on erilaisia alueita ja erilaistuminen jatkuu, haluttiinpa sitä tai ei.

– Hallinnonkin pitäisi tunnustaa että kaupungistuminen jatkuu ja kaupunkien merkitys kasvaa, tykättiin tästä tai ei. Kaikenlaiset tasapäistämisharjoitukset pienentävät yhteistä pottia ja heikentävät pahimmillaan niin kaupunkien kuin maaseudun mahdollisuuksia hyödyntää omaa potentiaaliaan.

– Valitettavasti tosiasia on, että kaupunkien rooli poliittisessa debatissa on viime aikoina ollut kovin vähäinen, Vapaavuori sanoi.

Hän onnistui naurattamaan yleisöä toteamalla, että kuin sattuman oikusta juuri samaan aikaan symposiumin kanssa eduskunnassa käydään myös kaupunkipolitiikkaa koskeva keskustelu. Tämän vuoksi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., joutui perumaan osallistumisensa symposiumiin.

Kaupungit tarvitsevat tukea

Kuntaliiton Jenni Airaksinen lähestyy artikkelissaan kaupunkia muun muassa yhteisöllisyyden ja asukkaidensa kautta kehittyvänä paikkana.

Airaksisen mukaan tulevaisuuden kaupungin avainkysymys on, kuinka kaupungissa osataan elää rakentavasti yhdessä.

– Kannustan kaupunkeja rakentamaan kiivaasti uutta, päivitettyä versiota maailman parhaasta paikallishallinnosta. Tässä työssä on ammennettava energiaa paikallisista viisaista ihmisistä, toimivista perinteistä, uusista virtauksista ja yhteiselle asialle valjastetusta kekseliäisyydestä. Ihmiset ja asenteet ratkaisevat. Ja tekemisen kulttuuri.

Samalla kaupunki tarvitsee myös tukea laajoissa ja vaikeissa tehtävissään, Airaksinen muistuttaa.

– Kaupunkihallinnan kannalta olennaista on, että kansallinen taso tunnistaa kaupunkien erityislaatuisuuden ja tarpeet, takaa kaupungeille itsehallinnon ja määrittelee tarvittavia kannusteita. Voidaan puhua kansallisesta kaupunkipolitiikasta, jonka tehtäväksi osoitetaan väljästi määritellen kaupunkien kehityksen tukeminen siten, että tiivistyneet voimavarat voidaan hyödyntää ja samalla kasautumisen haittoja kyetään lieventämään, Airaksinen kirjoittaa.

Linkki julkaisuun:

Kaupunkien valtakausi – kaupunkitutkijoiden puheenvuoroja 2020-luvun kaupunkipolitiikasta

Lista julkaisuun kirjoittaneista:

Tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen, Suomen Kuntaliitto

Kehitysjohtaja Janne Antikainen, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

Yliopistolehtori Venla Bernelius, Helsingin yliopistoProfessori Anne Haila, Helsingin yliopisto

Professori, varadekaani Liisa Häikiö, Tampereen yliopisto

Professori Anssi Joutsiniemi, Aalto-yliopisto

Vastaava johtaja, dosentti Juha Kostiainen, YIT Oyj, Tampereen yliopisto

Toimitusjohtaja, dosentti Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy, Helsingin yliopisto

Yliopistonlehtori Markus Laine, Tampereen yliopisto

Professori Kimmo Lapintie, Aalto-yliopisto

Yliopistonlehtori Helena Leino, Tampereen yliopisto

Tutkimuspäällikkö Henrik Lönnqvist, Vantaan kaupunki

Professori Raine Mäntysalo, Aalto-yliopisto

Tutkijatohtori Vesa Kanninen, Aalto-yliopisto

Professori Jari Niemelä, Helsingin yliopisto

Professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto

Erikoistutkija Mika Ristimäki, SYKE

Tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila, Turun yliopisto

Johtava tutkija Tuukka Saarimaa, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Vanhempi tutkija Kaisa Schmidt-Thomé, Demos Helsinki

Apulaisprofessori Virpi Sorsa, Svenska Handelhögskolan

Professori Markku Sotarauta, Tampereen yliopisto

Professori Jari Stenvall, Tampereen yliopisto

Dosentti, tutkija Ilpo Laitinen, Tampereen yliopisto

Emeritusprofessori Hannu Tervo, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Professori Mari Vaattovaara, Helsingin yliopisto

Professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto

Järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori, Helsingin kaupunki