”Meillä on vain yksi puolue, Puumala-puolue” – Saimaan Gibraltar pärjää omillaan
Puumalan saaristoteillä kulkeva pyöräilyreitti on suosittu. Norppa-lautta kuljettaa fillaristit yli Saimaan selän. Matti Viialainen auttaa matkalaisia. Vasemmalla lauttaa vuosia kipparoinut Jussi Kapanen. Matti Viialainen (sd.) johtaa Puumalan kunnanvaltuustoa.
Puumalan kirkonkylän raitilla ja satama-alueella vilisee liikkujia, vaikka on arki ja keskipäivä.
Sataman paikoitusalueelta ei tahdo löytää autopaikkaa, ja tuliterän K-marketin parkkiin pitää melkein jonottaa.
Suomi aloittelee kesälomakautta, mutta Puumalassa sesonki jo näkyy. Kirkonkylällä vapaa-ajan asukkaat käyttävät ostovoimaansa. Juhannuksen jälkeen hyörinä on jo täysillä, sillä kunnassa on lähes 4 000 vapaa-ajan asuntoa.
Nättejä kesäkuntia on joka puolella, mutta Puumalalla on oma ehdoton vivahteensa. Etelä-Savossa Saimaan reittivesien risteyksessä kunta, Saimaan Gibraltar, markkinoi sloganilla ”Saimaan kaunein”.
Kunnanjohtaja Niina Kuuva on tyytyväinen kunnan maineeseen ja elämisen arkeen muutenkin. Piskuinen noin 2 100 asukkaan kunta on prepannut itsensä hyvään kuntoon.
Puumalan kunta tarjoaa palvelut, verottaa asukkaitaan todella maltillisesti ja luottaa omaan tekemiseensä.
Saimaansilta ylittää Puumalansalmen. Kirkonkylä ei silti ole jäänyt varjoon. – On selvää, että elämme kesäsesongista, mutta myös ympärivuotiseen kuntamarkkinointiin panostetaan, sanoo kunnanjohtaja Niina Kuuva.
12 lasta syntyi
Ikärakenne on kuitenkin vaikea. Puumala on ikääntyvä kunta, jossa aikoinaan todettiin, että saimaannorpan kuutteja syntyy enemmän kuin lapsia.
– Nyt se on toisin päin. Lapsia syntyy enemmän. Kaikki kunnia norpille, mutta kyllä meillä ihmiskanta elpyy, hymyilee Kuuva.
Puumala pärjää, vaikka pienet kunnat ovat usein vaikeuksissa. Mistä on kyse?
Puumala on ollut yli kymmenen vuotta muuttovoittokunta. Kokonaisväestömääräkin nousi viime vuonna positiiviseksi. Viime vuonna syntyi tusinan verran lasta, sitä edellisenä 15.
Kuuva on kuitenkin realisti.
– Viralliset väestöennusteet olemme taklanneet jo usean vuoden ajan, mutta veikkaan, että tulevaisuudessa asukasluku laskee, tosin maltillisesti. Ikärakenne siinä on syynä. Kyllä se sopeutumista vaatii.
Muuttoa tukee vapaa-ajan asukkaiden halu muuttaa kuntaan. Viime vuonna kunta päätti kymmenestä lomakiinteistön käyttötarkoituksen muutoksesta.
Tonttipolitiikka pidetään kunnossa. Kunnalla on vapaita omakotitalon tontteja kolmisenkymmentä.
– Kysyntä ei aivan tulvaa aiheuta, mutta tasaiseen tahtiin menee tontteja kaupaksi. Jos tontin voisi varata ihan Saimaan rannalta, kysyntä olisi vielä suurempaa.
Kuntamaailman viime vuosien ratkaisut ovat kohdelleet kuntaa hyvin, mutta luotamme myös omaan tekemiseemme, sanoo kunnanjohtaja Niina Kuuva.
Kesäasukkaat auttavat
Runsaat kymmenen vuotta sitten Puumala oli kuntaliitoksen partaalla. Liitosta väännettiin useaan suuntaan, lähinnä naapurikaupunki Mikkelin kanssa. Valmisteluvaiheen jälkeen luottamusjohto hylkäsi liitosajatuksen ja aloitti talouden vakautuksen.
Puumalassa on asioita tehty oikein. Talouden pohjat rakennettiin silloisen kunnanjohtajan Matias Hildenin johdolla. Nyt Hilden on Imatran kaupunginjohtaja. Niina Kuuva tuli Puumalan johtoon vuonna 2021.
– Viime vuosia on leimannut positiivinen vire. Koronapandemia sinänsä on ollut ikävä vaihe, mutta se teki se, että suomalaiset harrastivat kotimaan matkailua, ja meillähän matkailuyritykset ja mökit ovat vahvuutena.
– Tulemme hyvin toimeen kesäasukkaiden kanssa. Heidän parissaan on ammatti-ihmisiä, joilta tulee vinkkejä, tosin myös rakentavaa kritiikkiä.
Puumalan raitilla ei voi välttyä törmäämästä julkisuuden henkilöihin. Ville Haapasalo tykästyi Puumalaan niin, että päätyi yrittäjäksi kuntaan. Haapasalon leipomo toimii ympäri vuoden, ja kesäksi satamaan nousee kahvila. Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva on tyytyväinen kunnan maineeseen.
Verotus kilpailuetuna
Kunnan oma talous on miltei kadehdittavassa kunnossa. Veroprosentti 6,6 on Itä-Suomen pienin.
– Se oli 6,86 prosenttia, mutta laskimme sitä. Verotuksesta on ollut kilpailuetua. Varsinkin viime vuoden lopulla, marras- ja joulukuussa, näkyi voimakkaampaa tulomuuttoa.
Talouskuntoon on kolme päällimmäistä syytä. Kiinteistöverotuotot ovat kunnan kokoon nähden hyvät, viime vuonna lähes kaksi miljoonaa euroa, eikä kunta ole edes himoverottaja.
Puumala on saaristokunta, mikä tuo 850 000 euroa saaristokuntalisää vuodessa.
– Hyvä elementti, mutta saaristoisuus tuo myös poikkeavia kustannuksia. Lisäkuluja kertyy koulu- ja harrastekyyteihin ja moniin palveluihin, esimerkiksi rakennusvalvontaan.
Kolmas taloutta vakauttava tekijä on kunnan oman organisaation viilaaminen. Useita toimintoja sekä hoidetaan yhdessä naapurikuntien kanssa.
Puumalan satama on tietysti kohtaamispaikka, kun ollaan Saimaan pohjoisten ja eteläisten vesien välisessä salmessa. Höyrylaiva Wenno on sataman ikoni. Muut laituripaikat täyttyvät pienveneistä miljoonajahteihin.
”Väestökatoalueita rangaistaan”
Kuntamaailman viime vuosien ratkaisut ovat kohdelleet kuntaa suotuisasti.
Yli kymmenen vuoden takainen kiinteistöverouudistus oli kunnalle edullinen. Sote-menot ovat olleet kohtuullisia, ja sote-uudistuksen muutosrajoitin kompensoi niin, että kunta jää sote-eriä laskettaessa esimerkiksi tänä vuonna puoli miljoonaa euroa plussalle.
Toiveita valtionvallan suuntaan kuitenkin on. Kuuva on huolissaan valtionosuusuudistuksen hengestä.
– Uudistusta tehdään kasvukeskukset edellä. Sanotaan, että väestökatoalueet kyllä huomioidaan, mutta aika hiljaista on ollut siinä asiassa.
– Väki vähenee ja palveluja silti tarvitaan. Skaalaetua ei ole tulossa, vaan väestökatoalueita rangaistaan asukasmäärän vähenemisestä.
Kuuva perää myös valtionosuuksien tarkistamista ikäryhmittäin. Hän muistuttaa, että pienet kunnat ovat usein elinvoiman luojia ja matkailupalvelujen sijaintipaikkoja.
Kuuva on saaristoasiain neuvottelukunnan sihteeristön jäsen.
– Pelko on, että saaristokuntalisä muuttuu valtionapupohjaiseksi. Emme kannata tällaista muutosta. Lisä tulee olla yleiskatteista niin, että päätös säilyy kunnalla.
Valtion tietä rahoittamassa
Kunnan maine yrittäjien parissa on kunnossa. Kunta käy koko ajan vuoropuhelua elinkeinoelämän kanssa ja vastaa yrittäjien toiveisiin.
– Markkinointibudjettimme ei ole iso, mutta kaikessa ovat myös yrittäjät mukana. Kaikenlaista kokeillaan; nyt testataan esimerkiksi saksankielistä digimarkkinointia Keski-Euroopan matkailuun.
Venäläisten matkailijoiden katoaminen on ollut raskas paikka osalle matkailuyrittäjistä, mutta lähinnä keskieurooppalaiset matkailijat ovat korvanneet menetyksen.
Kunta turvaa toimintaedellytyksiä sijoittamalla infraan varsin poikkeuksellisella tavalla. Budjettiin on varattu 400 000 euroa vivuttamaan mittavaa tieremonttia. Noin 2,5 miljoonan euron saaristotien peruskorjauksesta osan rahoittaa Väylävirasto, osan EU:n aluekehitysrahoitus ja kunta osuutensa. Vastaava hanke toteutettiin kolme vuotta sitten.
Menettely ei ole tavallista, mutta päätöksenteko on ollut yksimielinen.
– Ratkaisulla on elinkeinopoliittinen peruste. Saaristossa on asukkaita, kesäasuntoja, puuta ja teollisuutta. Tämä on myös Puumalan tarjous Suomelle: haluamme, että puu kulkee ja metsätalous kehittyy, sanoo Kuuva.
”Samassa veneessä”
Yrittäjien ja kunnan hyvät välit eivät ole vain puheita. Ravintola-alan yrittäjäveljekset Jere ja Jesse Hietala myöntävät, että kun he käynnistivät omaa toimintaansa, kunnan kaikinpuolisesta avusta oli apua.
– Mitään kränää ei ollut alkuaikana eikä ole ollut sen jälkeenkään. Tosin nyt jo hoidamme itse omat asiamme, mutta muuten Puumalassa yhteistyö sujuu. Kaikki auttavat kaikkia, sillä samassa veneessä olleen, sanoo Jere Hietala.
Veljesten yrityshistoria kertoo Puumalan vetovoimasta. Hietalan perhe oli kesäasukkaana Puumalassa, ja kokkikoulutuksen hankkineet veljekset tulivat pääkaupunkiseudulta ja perustivat neljä vuotta sitten ravintolan satama-alueen kiinteistöön.
– Poiju on kaikille tarkoitettu ruokaravintola. Olemme auki ympäri vuoden, mutta tietenkin tämä kesäkausi on vilkasta. Kaikille riittää asiakkaita. Itse asiassa olisimme pulassa, jos olisimme ainoana tarjoamassa ravintolapalveluja.
– Yritystoiminnalle on hyvät odotukset. Sijainti on hyvä. Tämä on kuin Puumalan Monaco. Ravintolat rannassa ja isoja veneitä laiturissa, hymyilevät veljekset.
Ammattikokit Jere ja Jesse Hietala tulivat pääkaupunkiseudulta ja perustivat ruokaravintolan Puumalaan. Yritys on saanut tunnustusta lounaspaikkana. – Yritystoiminnalle on Puumalassa hyvät odotukset, sanovat veljekset.
Poikkeus Itä-Suomessa
Puumalan henki näkyy myös kuntapolitiikassa. Tosin kaikki myöntävät, että ei tarvitse riidellä, kun ei ole ollut riideltävää.
– Luottamustasoa helpottaa, kun talous on kunnossa. Meillä on ollut hyvät kunnanjohtajat ja kaikki tulevat toimeen keskenään. Se on tärkeä seikka, sanoo valtuuston puheenjohtaja Matti Viialainen.
Keskusta on valtuustosalin suurin ryhmä ja pitää hallussaan hallituksen puheenjohtajuutta. SDP:llä on valtuustojohto. Hallituksen huoneessa mukana ovat kaikki ryhmät.
– Meillä on vain yksi puolue, Puumala-puolue, johon kuuluvat kaikki. Tietenkin paikkajakoneuvottelut on käyty, mutta kunnan etua ajetaan, ja keinoistakin ollaan pitkälti samaa mieltä. Ei tehdä tikusta asiaa.
Viialaisen tunnelmat ovat silti kahdenlaisia. Toisaalta oma kunta voi hyvin, mutta koko Itä-Suomi ei.
Hän on huolissaan itäisen Suomen tilasta ja tulevista näkymistä.
– Puumala on poikkeus Itä-Suomen alakulossa. Emme silti mitenkään iloitse muiden kuihtumisesta. Itä-Suomen kehitykseen pitää saada vauhtia.
Viialainen katsoo Itä-Suomea myös ex-maakuntajohtajan silmin. Hän jäi eläkkeelle Etelä-Karjalan maakuntajohtajan virasta vuonna 2020. Hän oli vuosina 2007– 2013 Etelä-Savon maakuntajohtaja.
Työtausta vei mukaan edunvalvontaryhmään, Itä-Suomen unioniin, jota hän luonnehtii Itä-Suomen hengenkohottajaksi. Itärajan sulkeutumisesta syntynyt radikaali muutos näkyy koko itäisessä Suomessa.
Viialainen sanoo, että Itä-Suomessa tarvitaan EU-rajaohjelman kaltaista ohjelmaa. Lisäksi odotuksia on hallituksen Itä-Suomi-ohjelmaa kohtaan.
– Kun Britannia erosi EU:sta, laadittiin Irlannille miljardiluokan ohjelma. Missä on Itä-Suomen paketti?
Pyöräilijöiden lauttayhteys
Viialainen juttelee kunnan tunnelmista perheen matkailuyrityksen Nestorinrannan rantapaviljongilla.
Tuumailut keskeyttää rantaa lähestyvä punainen alus. Saimaan selän, Lietveden, yli seilaava Norppa-lautta tuo pyörämatkailijoita läntisen puolen mantereelta.
Puumalan saaristotiet yhdistävä pyörälauttayhteys on menestystarina. Viime vuonna palvelua käytti lähes 3 000 fillaristia. Sesonkiaikana lauttaliput kannattaa lunastaa etukäteen hyvissä ajoissa.
Reittihanke alkoi kehkeytyä, kun Viialaiselta kyseltiin, että pääsisikö veneellä selkävesien yli. Kunnanjohtaja Matias Hilden keksi, että palokunnan vanha alus sopisi rahtaamaan pyörämatkailijoita.
Reitti on saamassa uutta ilmettä, sillä käynnissä on hanke, jossa Puumalan ja eteläisen Saimaan vesille puuhataan akkukäyttöistä risteilijää. Ilman hiilijalanjälkeä katamariinialus hoitaisi pyöräilijöiden kuljetuksia parillakin reitillä.
– Yhdistää voisi Saimaan kaupunkeja Lappeenrantaa ja Savonlinnaa myöten. Saimaan valkokylkisillä aluksilla on historiansa. Akkukäyttöiset alukset ja veneet ovat nykypäivää, tuumii Viialainen.
Nestori Miikkulainen soittaa viulua norpalleen. Kumpikaan ei ole enää lajinsa viimeisiä: norppakanta kasvaa ja Puumala on muuttovoittokunta. Huolissaan Matti Viialainen sen sijaan on koko Itä-Suomen kehityksestä.
Juttua muokattu 25.6. kello 15.57 täydentämällä kuvatekstejä.
Jukka Ahdelma, teksti
Jukka Laitinen, kuvat
Puumala
- Kunta Etelä-Savossa, asukkaita 2 100
- Elinkeinorakenteessa koulutus-, sote-palvelut, julkinen sektori 27 prosenttia, maa- ja metsätalous 20 prosenttia, kauppa, liikenne, ravintola- ja majoitus 22 prosenttia, teollisuus 7 prosenttia.
- Saaristokunta, saaria noin 700, kesäasuntoja lähes 4000.
- Niina Kuuva, Puumalan kunnanjohtaja vuodesta 2021 alkaen, vs. kunnanjohtaja 2017–2019, Etelä-Savon yrittäjien aluejohtaja 2020–2021, Etelä-Savon maakuntaliiton ennakointiasiantuntija 2019–2020. Hänen kotikunta on Puumala, asuu omakotitalossa Saimaan äärellä, perheessä puoliso Savonlinnan kaupungin elinkeinoasiantuntija Janne Tarima.
Lue myös:
