Mikkelille runsaat moiteet professuurihankkeen rahoittamisen valvonnasta

Tilintarkastusyhtiö KPMG on löytänyt merkittäviä puutteita Mikkelin kaupungin päätöksenteossa, täytäntöönpanossa ja seurannassa, jotka liittyvät kaupungin rahoittamaan professuurihankkeeseen.

KPMG luovutti sisäisen tarkastuksen erityisselvityksen professuurirahoituksesta Mikkelin kaupunginhallitukselle maanantaina 14. joulukuuta. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan pysty käsittelemään asiaa eteenpäin jäsenten ja varajäsenten jääviyksien vuoksi, ja asian selvittämiseksi edelleen valtuustolle esitetään tilapäisen valiokunnan perustamista.

Mikkelin kaupunki on panostanut vuodesta 2002 tutkimus- ja korkeakouluhankkeisiin, joilla on nostettu kaupungin profiilia yliopistokeskuskaupunkina. Hankkeita on pidetty kaupungille strategisesti merkittävinä. Rahoituksen järjestämistapa on vaihtunut useasti vuosien saatossa.

Mikkelissä ilmestyvä sanomalehti Länsi-Savo toi syksyllä julkisuuteen järjestelyn, jossa kaupunki rahoitti Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kautta professori Mika Sillanpään projektia. Länsi-Savon mukaan Mikkeli maksoi LUTin professorina toimineelle, veden puhdistuksen kemian asiantuntijana tunnetulle, Sillanpäälle kehitysyhtiönsä kautta useiden vuosien ajan tuhansien eurojen kuukausipalkkaa tämän normaalin yliopistopalkan päälle.

Julkisuudessa esitetyt epäilyt siitä, että Sillanpään työpanos ei vastaisi hänen saamaansa kuukausittaista korvausta, saivat Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halosen tilaamaan hankkeesta sisäisen tarkastuksen.

KPMG:n raportin mukaan Mika Sillanpään professuurihankkeen kaupungille ja seudulle tuottamaa hyötyä suhteessa maksettuun ei ole luotettavasti ja läpinäkyvästi arvioitavissa, koska selkeitä tavoitteita ei ole määritelty ja tehtävät on kuvattu ainoastaan ylätasolla.

Mikkelin kaupungin tiedotteen mukaan professuurihankkeen tavoitteena oli tuoda uskottavuutta aluetta hyödyntäviin rahoitus- ja hankehakemuksiin sekä kiertotalouden kehitysalustan EcoSairilan konseptiin ja sen markkinointiin yrityksille.

Raportin johtopäätösten perusteella näin on toimittu, mutta saatua hyötyä ja lisäarvoa ei ole mahdollista arvioida luotettavasti ja läpinäkyvästi.

Lisäksi raportin mukaan päätöksenteko, täytäntöönpano, seuranta ja valvonta on ollut puutteellista, eikä hankkeen toteuttamistavasta ole sovittu yksityiskohtaisesti ja dokumentoidusti Mikkelin kaupungin ja kehitysyhtiön välillä.

– Rahoitusta ei ole katsottu Mikkelin kaupungin hankkeeksi eikä sille ole kaupungin puolelta määritelty omistajaa, projektipäällikköä tai ohjausryhmää, eikä sille ole asetettu kirjallisia tavoitteita tai seurantaa. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei on sisäisesti käsitellyt professuurihanketta läpilaskutuseränä, ei omana hankkeenaan, Mikkelin kaupunki listaa raportin keskeisiä johtopäätöksiä.

Halosen mukaan raportin löydökset ovat kaupungille tärkeä muistutus hankkeiden huolellisen seurannan ja valvonnan merkityksestä.

– Hankkeella on kuitenkin ollut sitä perustettaessa kaupungille strateginen tavoite, ja sillä on ollut laaja tuki, mutta tämän jälkeenkin kaupunkilaisten on voitava luottaa siihen, että yhteisiä varoja käytetään vastuullisesti, Halonen sanoo.

Mikkelin kaupungin mukaan hankkeen seurantaa ja dokumentointia ovat vaikeuttaneet myös vastuuhenkilöiden vaihtuminen.

– Ajan myötä professuurirahoituksen alkuperäinen tarkoitus on hämärtynyt ja vastuuhenkilöiden vaihtuessa vallitseva käytäntö on jäänyt voimaan. Näin ollen myös kaupungin hankkeesta saama hyöty ja tulokset ovat jääneet asianmukaisesti todentamatta, vaikka tietoisuus hankkeesta ja sen yleisistä tavoitteista on ollut esillä eri foorumeilla.

– Kaupungissa tehtyjen selvitysten perusteella vastaavia kaupungin omia hankkeita tai järjestelyjä ei ole toteutettu, Timo Halonen sanoo.