Jarno Strengell.

Vantaalla tapahtunut kouluampuminen nosti laajempaan keskusteluun lasten- ja nuorten henkisen pahoinvoinnin, koulukiusaamisen sekä ennaltaehkäisevän avun saannin ongelmat.

Peruskoulun ja toisen asteen oppilaista 248 000 vastasi viime vuonna kouluterveyskyselyyn. Vastanneista pojista joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, joka kolmas tyttö kertoi kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta.

Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa 2022 todetaan, että luokanopettajien työstressi, huoli työmäärän lisääntymisestä, heikentyneeksi koettu terveys ja unihäiriöt lisääntyivät uuden opetussuunnitelman käyttöönoton myötä.

Oppilaiden osaamista mittaavassa Pisa-tutkimuksessa Suomi on tippunut 2000-luvulla yli kymmenen sijaa, lisäksi oppilaiden väliset erot koulun sisällä ovat kääntyneet jyrkkään nousuun.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Jotta lasten oppimistulokset paranisivat ja henkinen pahoinvointi vähenisi, tulisi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen ryhmäkokoja pienentää. Tilastokeskuksen mukaan peruskoulun 2021 oppilaista 23 prosenttia sai tehostettua tai erityistä tukea, vastaava luku oli 2000-luvun alussa noin viisi prosenttia.

Kun oppivelvollisuusikää nostettiin 18 ikävuoteen 2021, oli tarkoituksena vähentää nuorten syrjäytymistä peruskoulun jälkeen. Uudistuksessa ei kuitenkaan otettu riittävästi huomioon, että opiskelumotivaation puute lisää toisella asteella järjestyshäiriöitä, päihteiden käyttöä ja kiusaamista, joiden selvittelyyn tai kurinpitotoimiin opettajilla ei ole riittävästi aikaa.

Koulupsykologien-, terveydenhoitajien-, kuraattorien- ja oppilaanohjaajien määrää tulisi lisätä. Jos psykologin tai kuraattorin vastuuoppilasmäärä on yli 650, hän ei ehdi riittävästi paneutumaan yksittäisen oppilaan ongelmiin.

Lapsiperheiden tukemista olisi parannettava, lasten psyykkisten sairauksien ja väkivallan lisääntyminen on yhteiskunnallinen ongelma, jota koulut eivät pysty yksin ratkaisemaan.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan, yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa.

Jarno Strengell
Kirjoittaja on Mikkelin kaupunginvaltuutettu (sd.)

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*