Kuva: Laura Oja
Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski (vas.) pelkää, että vanhustenhoidon yhteydessä käytetty sana hoitoisuus yleistyy. - Pitäisi pystyä sanomaan, että tämä ihminen tai ihmisryhmä vaatii enemmän hoitoa eikä puhuttaisi hoitoisuudesta. Viestintäalan monitoiminainen Katleena Kortesuo on käsitellyt blogissaan muun muassa valtionhallinnon tiedotteiden koukeroista ilmaisua.

Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski on ylpeä juuri valmistuneesta hallituksen viestintästrategiasta, joka on historian ensimmäinen. Siinä luvataan kertoa asiat hyvällä ja selkeällä kielellä, lyhyesti ja ytimekkäästi.

– Nyt meillä on ihan oikeasti tavoite, mutta olemme alussa. Armoa, Anttikoski huudahtaa nauraen.

Tavoite ja strategia tulevat tarpeeseen. Hallinnon kieli mielletään usein koukeroiseksi, pahimmillaan käsittämättömäksi.

Viestintäyrittäjä Katleena Kortesuo ihmettelee, miksi virkakieli on usein vaikeaa eikä asioita sanota suoraan.

Kortesuo on huolissaan ihmisistä, joilla on lukivaikeuksia.

– 500 000 ihmistä kärsii siitä, jos meillä on epäselvää kieltä hallinnon puolella. Tämä alkaa olla jo kansalaisten oikeusturva-asia.

Anttikosken mukaan sosiaalinen media on hallituksen ja ministeriöiden viestinnässä entistä keskeisemmässä asemassa.

Valtioneuvosto on selvittänyt Twitter-kyselyllä erityisen vaikeasti ymmärrettäviä tai inhottuja sanoja. Niitä ovat esimerkiksi haaste, haastava, haasteellinen, juurisyyt, päätösperäinen, lähtökohtaisesti, kohtaanto-ongelma, tulevaisuusinvestointi, jalkauttaminen, eläköityä, ilmiöoppiminen, asiakkuus, rajapinta, suorite, etuus, oppimisympäristö, toimintaympäristö, kokonaisturvallisuus, palvelumekanismi, resursoida, kustannusvaikute, palveluohjaus, palvelumuotoilu, osallistaa, omaehtoinen, tarvevakioitu, muutoksenhallintaprosessi ja pilotointi.

Katleena Kortesuo peräänkuuluttuaa asiantuntijoille ymmärrystä siitä, millaista on selkeä teksti. Se tarkoittaa aikamoista oppimisurakkaa, hän muistuttaa.

– Mitä parempi asiantuntija olet, sitä yksinkertaisemmin pystyt asiasi sanomaan, Päivi Anttikoski sanoo.

Lue koko juttu tuoreesta Kuntalehdestä 11/2019.

Martta Nieminen
Martta Nieminen
martta.nieminen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Paljon kiitoksia Päivi Anttikoskelle hyvästä ja tärkeästä pyrkimyksestä kansanomaistaa hallinnon kielenkäyttöä.

    Jutun otsikon perusosa ”Mitä parempi asiantuntija olet, sitä yksinkertaisemmin pystyt asiasi sanomaan” kertoo jo paljon kapulakielen käytön syistä. Syy liittyy usein itsetuntoon. Nuori hiljan korkeakoulusta valmistunut haluaa kertoa sivistyssanoilla, että on korkeasti oppinut. Hyvälläkin itsetunnolla varustettuun opiskelijaan tarttuu tiedekunnassa viljellyt sivistyssanat. Tieteenalat kun haluavat erottua muista tieteenaloista ja varsinkin sivistymättömästä kansasta. Myöhemmälläkin iällä tulee joskus houkutus käyttää ajankohtaisia sivistyssanoja luomassa tekstiin painoarvoa ja kertomassa, että kirjoittaja seuraa aikaansa.

    Tiedekuntien lisäksi työelämässä ja eri hallinnonaloilla on omat erottautumissanansa. Myös työntekijäryhmät haluavat nostaa arvoaan. Niinpä päivähoito on nykisin varhaiskasvatusta ja päiväkodin täti on varhaiskasvatuspedagogiikkaa tarjoava opettaja.

    Myös urheilussa halutaan kumartaa länteen kohti ihailtuja NHL:ää ja USA:ta puhumalla englantipohjaista urheiluslangia. Urheilija ja toimittaja saavat respektiä, kun puhuvat koutsaamisesta, basketista tai fudiksesta. Urheiluslangi on lähellä stadin slangia, jota jotkut toimittajat haluavat käyttää ainakin vähän erottautuakseen maakuntien ihmisistä. Helsinkihän ei enää kuulu Uudenmaan maakuntaan, koska toimittajat jakavat Suomen pääkaupunkiseutuun ja maakuntiin.

    Jotkin suomenkielen sanat ovat jotenkin vanhanaikaisen ja tönkön oloisia nykymaailmaan. Siksi sana käytäntö on hallinnon kielessä korvattu viime vuosina vauhdikkaammalla ja sisällöltään kapeammalla sanalla käytänne.

    Jutussa mainittu sana haaste ei ole inhottu vaikeutensa vuoksi. Se on ihan ymmärrettävä. Siinä inhotaan enemmänkin sitä, että nykyisin ei saa sanoa suoraan, että on vaikeuksia ja ongelmia. Kaikki on vain ratkaisuja kaipaavia haasteita, mikä on totuuden vastaista.

    Kielen on aika palata järjen, ymmärrettävyyden ja kansan tasolle. Onnea tässä työssä Päivi Anttikoskelle.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*