Moitteita hyvinvointierojen hahmottamisessa
Puolueet olivat yksimielisiä siitä, että palvelujen kehittäminen tai ylipäätään olemassaolo edellyttävät talouskasvua sekä sote-palvelujen rahoituksen uudistamista, käy ilmi kyselystä, jonka THL:n kehittämispäälliköt Tapani Kauppinen ja Tuulia Rotko tekivät puolueille. Vastausten perusteella näkemys hyvinvointi- ja terveyserojen luonteesta ei heidän mielestään kuitenkaan ole selkeä.
He esittelevät kyselyn tuloksia blogissaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivulla.
Kirjoittajat kysyivät nykyisiltä eduskuntapuolueilta, miten ne näkevät Suomen eurooppalaisittain jyrkät väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot. He pyysivät myös kolme tärkeintä konkreettista toimenpide-ehdotusta, joilla seuraava hallitus voisi vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja.
Vaikka suomalaisten hyvinvointi ja terveys ovat jatkuvasti kohentuneet, ne jakautuvat yhä epätasaisemmin, kirjoittajat huomauttavat.
Puolueitten tarjoama keinovalikoima erojen vähentämiseksi oli kirjoittajien mielestä kirjava, mutta he pitävät sitä ymmärrettävänä, koska keinoja tarvitaan paljon.
– Vastauksien kirjavuus kuitenkin kielii, että näkemys hyvinvointi- ja terveyserojen luonteesta ei ole selkeä, vaikka keskustelua on käyty 1980-luvulta lähtien, Kauppinen ja Rotko kirjoittavat.
Heidän mukaansa eriarvoisuus on kasvanut osittain siksi, että päätöksillä on lisätty eriarvoa, kun niiden vaikutuksia eri väestöryhmiin ei ole arvioitu ennakkoon.
Kirjoittajat kiittävät puolueita siitä, että niiden kesken vallitsee yksimielisyys sote-palvelujen parantamisesta.
Oman aktiivisuden korostamisessa riski
Pahimmillaan palveluiden kehittäminen voi kirjoittajien mukaan kuitenkin johtaa palveluiden ulkopuolelle jäämiseen.
– Näin voi käydä, jos korostamme kansalaisten omaa aktiivisuutta palveluiden etsimisessä, vaikka hän itse ei enää jaksa.
– Selvää ei aina ole tarkoitetaanko palveluiden kehittämisellä korjaavia palveluita, jo todettujen ongelmien hoitamista vaiko ongelmien syihin vaikuttamista. Tärkeää olisi kehittää heikosti pärjäävien väestöryhmien ennaltaehkäiseviä palveluita.
Myös ennaltaehkäisevät toimet ovat mukana puolueiden vastauksissa.
Eduskuntapuolueista perussuomalaiset eivät vastanneet kyselyyn.
Puolueiden ehdotuksia hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriä Eksotea eduskunnan perustuslakivaliokunta ei ole koskaan sanonut perustuslain 19 eikä 121 pykälän vastaiseksi. Eivät myöskään perustuslakoasiantuntijat. Parannusehdotuksia on esitetty.
Eksote on perustettu perustuslain 19 pykälän toteuttamiseksi perustuslain 121 pykälän mukaisesti.
PERUSTUSLAILLISUUS
1) Eksote-valtuuston jäsenkunnat tekevät järjestämispäätökset:
– mitä, missä, milloin, millä menetelmillä; innovointi.
2) Budjetti- ja rahoituspäätökset.
3) Päivittäinen operatiivinen maakunnan sote-palveluiden hoitoketjujen yhdistäminen, integrointi:
– tuottavasti, tehokkaasti, laadukkaasti.
Koska Eksoten jäsenkunnilla on itsehallinto Eksoten valtuustossa, niin kunnilla on suuri MOTIVAATIO tehdä järjestämispäätöksiä:
– 18 vapaaehtoista ”Eksotea” voidaan perustaa nopeasti. Suomen kuntatalous hyötyy TUOTRAVUUDEN paranemisena 1-2 tai jopa 3 miljardia vuodessa.
Sote-lainsäädännön odottaminen on tullut maksamaan poliittisen eripuran tähden 4-12 miljardia – tai vielä enemmän, jos vapaaehtoisia ”Eksoteja” ei synny nyt välittömästi. Samanaikaisesesti valtiovalta leikkasi kunnilta 3,8 miljardia euroa, mikä on vienyt kuntatalouden ja Suomen kansan sote-palveut kuralle.
Eksote x 18
Eksotella on perustuslaillinen rahoittaja-järjestäjän asema. Näpit irti puoluejohtajat!
Vuonna 2010 Etelä-Karjalan kuntien vapaaehtoisesti perustaman Etelä-Karjala sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten strategiana on vahvistaa jatkuvasti
1) ennaltaehkäisevää lähiperusterveydenhoitoa
2) ennalta ehkäisevää nopean toiminnan erikoissairaanhoitoa
3) ennalta ehkäisevää sosiaalityötä:
– perheiden, lasten ja nuorten sekä koulujen sosiaalityötä: varhaisella auttamisella ehkäistään vuosia kestävät kaalliit sosiaalipalvelut.
4) Tehokasta kuntoutusta.