Muutosjohtaja Sovala: Maakuntauudistus ei kestä enää yhtäkään myöhästymistä
Jos jonnekin, niin Uudellemaalle maakunta sopii, sanoo Markus Sovala. - On paljon helpompi rakentaa maakunta paikkaan jossa on paljon resursseja ja ihmisiä kuin suunnitella toiminnan alasajoa. (Kuva: Ville Miettinen)
Maakuntauudistuksessa ollaan ICT-termein kriittisellä polulla, sanoo Uudenmaan maakuntauudistusta kolme viikkoa johtanut Markus Sovala.
– Ei voi juuri millään osa-alueella myöhästymisiä tapahtua tai käy selväksi, että tämä ei voi toteutua suunnitellussa aikataulussa.
– Jotta siihen tilanteeseen ei jouduttaisi, nyt pitää keskittyä olennaiseen, isoihin asioihin, ja löytää niihin nopeasti ratkaisu, Sovala sanoo.
Sovalan mukaan keskustelussa sekoittuvat asiat jotka kestävät pitempään valmistua ja ne jotka on mahdollista saada valmiiksi vuoden 2019 alkuun mennessä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hallituksen kannanotoissa ei ole eroteltu selvästi, mitkä asiat on tärkeää hoitaa heti ja mitkä valmistuvat pitemmällä jänteellä, Sovala huomauttaa. Hän kaipaa valmisteluun rytmittämistä.
– Nyt hallitus piirtää kuvaa tulevaisuuden maakunnista ja niiden palvelutuotannosta, joka on realistinen vasta joskus 2020-luvulla, mutta sillä ei ole mitään tekemistä sen tilanteen kanssa jossa ollaan 2019.
– Tässä menee vellit ja puurot sekaisin, tämä on nyt mössöä. Pitäisi nähdä, mikä on uudistuksen ydin ja tehdä se.
Ytimen ulkopuolella on yleisiä hyviä ja tärkeitä kehittämisasioita, joihin ei voi olla lopullista ratkaisua tiukalla aikataululla. Esimerkiksi ICT, joka vaatii perusteellista määrittelyä ja jonka hankinta vie aikaa.
– On selvää, että mitään uutta ICT:tä ei ole valmiina vuonna 2019.
Hörhelöt sivuun valmistelusta
Sovala korostaa, että jos uudistus ylipäänsä halutaan läpi niin että maakunnat ovat 1.1.2019 olemassa, hankkeesta pitäisi karsia kaikki ”hörhelöt ja röyhelöt” heti pois ja pistää asiat useampaan, eri vaiheessa toteutettavaan koriin.
Heti 1.1.2019 täytyy olla valmiina moni ihmisen elämään ja terveyteen liittyvä palvelu. Pelastustoimi, terveydenhuollon päivystys, kiireelliset sosiaalipalvelut. Sovala painottaa, että asiakkaan kannalta näissä palveluissa ei pitäisi näkyä mitään muutosta, vaan jatkuvuuden nykyiseen pitäisi olla 100-prosenttinen vuodenvaihteessa 2018-19.
– 99 prosenttia ei riitä.
– Jos asiat muuttuvat paljon, olemme erittäin riskipitoisessa tilanteessa. Jos hätäkeskukseen soittaa, siellä pitää tietää, mistä paloauto lähetetään. Terveyspalveluissa pitää vuoden vaihteessa tietää, missä on päivystys ja mihin voi mennä, jos raketti räjähtää käteen.
Uudellamaalla 50 000 työntekijää
Sovala sanoo katsovansa asiaa lopputuloksen kannalta. Kahden vuoden päästä pitäisi olla Uudenmaan maakunta, jolla on ehkä viiden miljardin euron budjetti ja suurin piirtein 50 000 ihmistä töissä.
– Nyt, joulukuun 19. päivä, ei ole tiedossa, miten yrityspalvelut järjestetään kahden vuoden kuluttua. Emme tiedä, mikä on valinnanvapauden käytännön toteuttamisen muoto, aikataulu ja ambitio. Onhan silloin joku ongelma käsillä.
Suunnitelmien viipyminen näkyy myös Sovalan omassa työssä konkreettisesti.
– Kun Uudenmaan maakunnassa on tarkoitus ottaa keskeiseksi lähtökohdaksi 50 000 ihmisen sitouttaminen ja hyvä henkilöstöhallinto, on vaikea aloittaa keskusteluja henkilöstön kanssa, kun ei tiedä, mikä osa ihmisistä siirtyy maakuntaan ja mikä jonnekin muualle.
Sovala kuitenkin vakuuttaa, että hän ei näe tilannetta synkkänä. Hän uskoo, että maakuntauudistus toteutuu.
– On suuri taiteenlaji saada palvelut maakuntatasolle niin että päästään uudistamaan ja samanaikaisesti sataprosenttinen jatkuvuus toimintoihin. Luulen että tämän saavuttamisessa auttaisi kauheasti, jos uudistuksessa voitaisiin paketoida asioita erilaisiin koreihin, kiireellisyysjärjestykseen.
– Tällaisessa kriisin rajalla olevassa projektissa yleinen oppi on, ei hajoteta huomiota vaan keskitetään se olennaiseen, ja jätetään sellaiset asiat tekemättä jotka eivät ole välttämättömiä. Näin tehdään ICT-projekteissa, kun ollaan pulassa.
Uusimaa ei olekaan mahdoton
Sovalan on kolmeviikkoisen pestinsä aikana yllättänyt se, kuinka hyvin ihmiset ovat nähneen maakunnan mahdollisuutena eikä pakkona. Aiemmin syksyllä Kuntalehti uutisoi Uudellamaalla kytevästä epäluulosta joka jarrutti uudistuksen valmistelua.
Valmistelu oli alkoi selvästi myöhemmin kuin muualla: Sovala ja sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö aloittivat vasta joulukuussa tehtävissään.
– Minulle on kirkastunut, että jos jonnekin maakunta sopii, niin Uudellemaalle: täällä on rahaa ja väkiluku kasvaa. On paljon helpompi rakentaa maakunta paikkaan jossa on paljon resursseja ja ihmisiä kuin suunnitella toiminnan alasajoa.
– Täällä ei tarvitse ajaa palveluja alas vaan järjestää fiksummin ja vastaamaan kasvavaa väestöä. Tämän olen keksinyt sinä aikana kun olen ollut täällä töissä: maakunta sopii mallina paremmin Uudellemaalle kuin muualle Suomeen.
Uudenmaan kohdalla ratkaisevaa on löytää nopeasti ratkaisu pääkaupunkiseudun kasvupalveluille.
Viime viikolla maakuntauudistuksen projektiryhmä arveli, että linjauksia tulee tammikuun kolmannella viikolla.
– Se ei voi enää velloa yhtään. Ratkaisun pitää löytyä.
Hallinnolliset ratkaisut ovat silti merkittävä osa uudistusta. Huonosti toteutettuna ne voivat tulla kansantaloudelle erittäin kalliiksi ja veronmaksaja ei kiitä. Nyt pitäisi purkaa auki käytännön toimivat mallit ja ict-ratkaisut ja kääriä hihat.
Ei tule valmista maakuntalakiesitystä vielä näillä lumilla eikä seuraavillakaan. Hallituksen huono lainvalmistelu korostuu erityisesti tässä uudistuksessa. Poliittinen tahtojen taistelu on ohittanut kohtuuden ja tarkoituksemukaisuuden ja jälki on sutta ja sekundaa. Ei Uusimaa tätä uudistusta tarvitse, ei ainakaan hallituksen tasapäistävässä mallissa, vaikka kehittämistähän aina löytyy pienemmässä mittakaavassa kaikissa järjestelmissä.
Markus Sovala on demari. Vasemmisto-oppositio tekee kaikkensa, ettei sote- / maakuntauudistus onnistuisi. Politkointi on tässä Vihreille, SDP:lle ja Kommunisteille tärkeämpää kuin Suomen etu. Jos oikeasti halutaan maaliin, pitää valjastaa kärryjä vetämään joku sellainen, joka haluaa päästä perille.