Pääkirjoitus: A- ja B-demokratiaa

Demokratia perustuu avoimuuteen ja julkiseen päätöksentekoon. Kuntalaisten mahdollisuus saada luotettavaa tietoa yhteisten rahojen käytöstä luo luottamusta. Journalismin tehtävänä on seurata päätöksentekijöiden toimintaa ja tehdä sitä näkyväksi. Olemme todistaneet aivan läheltä, kuinka demokratian hylänneissä maissa journalismi on ollut ensimmäisenä romutettavien asioiden listalla. Moniäänisen median sijaan kansalaiset kuulevat vain yhden äänen ja sen kyseenalaistaminen on vaarallista.

Oikeutta tiedonsaantiin turvaa lainsäädäntö ja julkisuusperiaate. Vuoden alusta voimaan tullut EU:n tietosuoja-asetus on aiheuttanut hämmennystä ja joissain tapauksissa kuvitellaan, että asetuksen varjolla voidaan jättää antamatta sellaista tietoa, joka on edelleen julkista. Kuntamaailmassa nämä tapaukset liittyvät tyypillisesti virantäyttöön tai julkisiin ja salaisiin esityslistoihin eli niin kutsuttuihin A- ja B-listoihin.

          *                   *                   *

Kuntalehden suosituimpia sisältöjä ovat työpaikkauutiset: kuka haki ja minne. Toisinaan hakijoiden nimiä ei haluttaisi luovuttaa toimituksen käyttöön, vedoten hakijan omaan toiveeseen. Jos ihminen hakee näkyvälle paikalle, jossa hän tulee käyttämään julkista valtaa, prosessin on oltava avoin ja kohtelun kaikille sama. Pari kertaa on käynyt niin, että kunta on käyttänyt rekrytoinnissa yksityistä yritystä, joka ei ole luovuttanut hakijan nimeä. Tällaisissa tapauksissa rikotaan paitsi lakia, myös demokratian keskeisiä arvoja. Rekrytointikonsulttien tulisi olla perillä julkisuuslaista ja päätöksenteossa salaisiksi katsottavat henkilötiedot voidaan sisällyttää liitteisiin, jolloin hämäristä A- ja B-listoista voidaan luopua.

Aika ajoin toimitukseen tulee myös pyyntöjä, että vanhasta työpaikkauutisesta halutaan nimi pois. Vedotaan tietosuoja-asetukseen tai yksityisyydensuojaan. Kaksi tavoitetta törmää: ”historiaa ei saa muuttaa” ja ”oikeus tulla unohdetuksi”. Tiedonvälityksessä ensimmäinen on vahvempi, jälkimmäisellä on merkitystä lähinnä henkilörekistereissä ja hakukoneissa. Julkisen sanan neuvosto on linjannut, että verkkoarkistoihin voidaan tehdä muutoksia vain harvinaisissa poikkeustapauksissa, joissa nimen jättäminen uutiseen on omiaan aiheuttamaan kohtuuttomia seurauksia.

          *                   *                   *

Tiedonvälityksessä näkyy myös entistä suurempi panostus ammattimaiseen viestintään ja viestintätoimistojen käyttöön. Viestinnällä on läpileikkaava vaikutus kuntaan, sen brändiin ja esimerkiksi kriisitilanteisiin. Vihdoin sen merkitys tunnustetaan kunnolla. Hyvin hoidettu viestintä parantaa läpinäkyvyyttä ja tuottaa selkeämpää kieltä. Kääntöpuolena voi olla ylimitoitettu tarve kontrolloida kaikkea organisaatiosta ulospäin lähtevää tietoa. Ei ole lainkaan tavatonta, että journalistiset jutut halutaan kierrättää viestinnän ammattilaisten kautta. Sitaattien tarkistuksen sijaan saatetaan lähettää koko juttu muokattuna takaisin toimitukseen, jotta sisältö vahvistaisi kunnan brändiä. Tämä ei luonnollisesti mene läpi toimituksissa.

Ankaran huomiokilpailun aikanakin median tärkein rooli on vahvistaa demokratiaa ja ammattimaiset toimitukset käyttävät tätä valtaa oikein. Läpinäkyvyys tekee mahdolliseksi edistyksen.

Marja Honkakorpi, päätoimittaja

Kirjoitus on Kuntalehden 11/2019 pääkirjoitus